Sienillä ja leipäjuustolla täytetyt kesäkurpitsat

Australialainen Jacob's Creek kutsui kokkaamaan kilvan kasvisruokaa uuden, Chardonnay-rypäleistä valmistetun Earth-Vine-Grape -luomuviinin lanseerauksen kunniaksi.

Halusin yhdistää Ketun keittiön kilpailuohjeessa kauden kasviksia ja jotain suomalaista. Tämä vuodenaika tarjoaa kasvisruoan laittajalle monipuolisesti hyvää: alkusyksystä kasvimaan anti on vielä parhaimmillaan, ja metsät ovat erilaisia sieniä väärällään.

Tämän ruoan voi valmistaa joko pääruuaksi tai alkupaloiksi.  

Kantarelleilla ja leipäjuustolla täytetyt kesäkurpitsat (pääruuaksi kahdelle/alkupaloiksi neljälle)

keskikokoinen vihreä kesäkurpitsa (tai kaksi kaunista pientä kesäkurpitsaa, jos teet tämän alkupaloiksi)
1 keskikokoinen keltasipuli
n. 0,5 litraa puhdistettuja kantarelleja
n. 25 g voita 
muutama ruokalusikallinen mietoa oliiviöljyä
1 pieni valkosipulin kynsi
muutama tuore rakuunan oksa
0,5 dl Jacob's Creek Chardonnay -viiniä
150 g leipäjuustoa
suolaa ja mustapippuria myllystä

Halkaise kesäkurpitsa pituussuunassa ja koverra siemenet pois. 

Kuori ja silppua sipuli. Hienonna sienet melko pieniksi paloiksi. Kuori valkosipulin kynsi ja murskaa se. Leikkaa leipäjuusto pikkusormenpään kokoisiksi kuutioiksi.

Kuumenna pannussa voi ja oliiviöljy ja lisää sipuli ja sienisilppu sekä valkosipuli. Hauduta niitä voi-öljyseoksessa sekoitellen kunnes sipuli alkaa olla kuullottunut ja sienistä irtoava neste on haihtunut. Riivi sitten sekaan rakuunan lehdet ja hulauta sieni-sipuliseoksen päälle puoli desiä viiniä. Anna kiehahtaa ja hauduta kunnes pannulla ei ole enää nestettä. Mausta suolalla ja mustapippurilla. 

Öljyä uunivuoka, joka on riittävän suuri kesäkurpitsan puolikkaille, ja aseta kurpitsat vuokaan. Siirrä sieni-sipulisilppu pannulta kulhoon ja sekoita joukkoon leipäjuustokuutiot. Tarkista maku, ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Lusikoi sieni-sipuliseos kurpitsanpuolikkaiden täytteeksi. 

Uunita kesäkurpitsoita 200 asteessa 20 minuuttia. Kesäkurpitsa ei saa olla löysä, vaan sen pitää olla kypsä mutta vielä hiukan narskahtava.  

Sienten ja chardonnayn maut sopivat mielestäni hyvin yhteen. Viinin hapokkuus taittaa voi-öljyseoksessa haudutetun sipulin ja sienten rasvaisuuden ja raikastaa kokonaisuuden. Kantarellin jäljittelemätön maku pääsee oikeuksiinsa miedon kesäkurpitsan ja pehmeänmakuisen leipäjuuston kanssa, jotka kruunaa rakuunan vivahdus.

Sadonkorjuupiknikillä

Viime sunnuntaina olimme Malminkartanon fruticetumissa omenankorjuupiknikillä. Meitä suosi kesäisen lämmin ja aurinkoinen sää, joten päivä sattui mitä loistavin omenoiden poimimiseen ja eväiden syömiseen puutarhassa.

Vahvistettuamme itseämme Päivättären leipomilla cheddarmuffinseilla ja Pojan suunnittelemilla ja allekirjoittaneen toteuttamilla kolmioleivillä jaksoimmekin kerätä kolme kassillista omenoita.  (Omenakassien takana piiloutuneena myös kettukeittiön uusin tulokas.)

Väänsin eväsjälkkäriksi mukaan tällaisen omena-mustaherukkacobblerin, jonka alkuperäinen ohje on täältä. Käänsin omenan ja mustaherukoiden suhteet päälaelleen. Taikinan ainesmäärät ovat vähän viitteellisiä koska alkuperäiset mitat olivat kuppeina.

Omena-mustaherukkacobbler

taikina:
n. 0,6 dl pehmeää voita (laitoin arviolta 75 g) + nokare tai pari vuoan voiteluun
n. 0,8 dl sokeria 
2,5 dl leivontakarkeita vehnäjauhoja siivilöitynä
2 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
1,75 dl maitoa

täyte:
2,5 dl mustaherukoita
5 dl omenaa kuutioina (käytin kolme kotimaista omenaa, joista poistin siemenkodat)
1,75 dl sokeria

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Sekoita jauhot, suola ja leivinjauhe (jos olet viitseliäs - jos et, voit tehdä niin kuin minä ja lisätä ne suoraan taikinaan, leivinjauheen viimeisten jauhojen kanssa) ja lisää ne taikinaan vuorotellen maidon kanssa. 

Sekoita toisessa kulhossa marjat, omenakuutiot ja sokeri. 

Voitele piirakkavuoka ja levitä marja-omenaseos vuoan pohjalle. Nostele sitten taikina nokareina täytteen päälle - täytettä saa jäädä näkyviin taikinanokareiden välistä. 

Paista uunissa 180 asteessa n. 40 minuuttia. 

Tarjoa vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa.

Sokeriherneitä ja pastaa

Loppukesä palkitsee puutarhurin vaivat runsain mitoin uuden sadon kasviksilla.Tämä pasta syntyi pohdinnasta, miten käyttää runsasta sokerihernesatoamme, vaikka sokeriherneet toki ovat herkullisia ihan sellaisenaankin pikaisesti ryöpättyinä voisulan ja suolan kanssa.

Sokerihernepasta (3-4:lle)

400 g tuorepastaa (fettucine tai vastaava)
n. 200 g sokeriherneen palkoja
50 g voita
0,5 dl hyvää oliiviöljyä
2-3 valkosipulin kynttä
1 pieni, kuivattu chili
reilusti tuoretta, silputtua basilikaa, persiljaa ja minttua
suolaa, mustapippuria

parmesaania tarjoiluun

Huuhdo sokeriherneet, poista kannat ja leikkaa palot viistosti reiluhkoiksi pätkiksi. Ryöppää tai höyrytä herneet - jätä palot vielä rouskahtaviksi. Laita myös pastavesi tulelle.

Liiskaa valkosipulinkynnet. Kaada pannuun öljy ja kuumenna se. Lisää litatut valkosipulinkynnet ja chili ja anna tiristä miedolla lämmöllä viitisen minuuttia. Sulata toisessa astiassa sillä välin voi. Silppua yrtit.

Keitä tuorepasta suolatussa vedessä al denteksi - tähän menee vain pari-kolme minuuttia. Poista öljystä valkosipulinkynnet ja chili.

Valuta pasta ja kippaa se tarjoilukulhoon. Lisää voisula, valkosipuliöljy ja herneet sekä slputut yrtit, mausta pippurilla ja suolalla ja sekoita hyvin.  Ripauta päälle vielä sormisuolaa ja tarjoa parmesaaniraasteen kera.