sunnuntai 14. joulukuuta 2008

Lämpimät poro-juusto sandwichit

Tämä respetin syntyyn johti oikeastaan kaksi tekijää: saimme jo hyvän aikaa takaperin lahjaksi voileipägrillin, tiedättehän, tuollaisen nakkikioskeilta löytyvän laitteen kotitalousversion. Toisena tekijänä oli pienoinen kyllästyminen lämpimiin kinkku-juusto-sandwicheihin. (Toki ko. grilliä käytetään huushollissamme muuhunkin ruoanlaittoon; Nizzan salaatin tonnikalapihvit paistuivat sillä näppärästi, nopeasti ja siististi. Käytän tilaisuuden tässä yhteydessä kehuakseni kreetalaista Knossos-oliiviöljyä, joka tuntuu kestävän kuumuuta tavallisia öliiviöljyjä paremmin ja soveltuu siten erinomaisesti vaikkapa juuri tonnaripihvien paistamiseen tuollaisella grillillä.)

Aloimme siis miettiä vaihtoehoisia raaka-aineita lämpimille sandwicheille, ja koska kylmäsavuporoleikkeleviipaleet ovat toimineet mitä mainioimmin Ketturouvan porokanttarellipiirakassa, päätettiin sitä kokeilla tässäkin yhteydessä. Koska poro on melko tuhdin makuista, pitää juustonkin olla vähän voimakkaampaa. Sen suhteen päädyttiin mustaleima-emmentaliin. Cheddariakin kokeiltiin mutta kaksijäseninen raatimme totesi kotimaisen Emmentalin tässä paremmaksi.

Tarvittavat aineet:

Vuokaleipää (me suosimme kaurasellaista)
Kylmäsavuporoleikkelettä
Mustaleima-Emmentalia
Voimariinia (tai siis nykyisenä EU-aikana Oivariinia)

Sipaistaan leipäviipaleille kevyesti Voimariinia ja ladotaan päälle kerros juustoa ja poroleikkeleviipaletta. Päälle astetaan toinen leipäviipale kanneksi. Vihje: kannattaa jakaa juusto sillä lailla, että sitä tulee poron ylä- ja alapuolelle, siten se sulaessaan ikään kuin "liimaa" leivät yhteen.

Sitten vain asetellaan leivät lämmeenneelle grillille ja suljetaan kansi. Annetaan olla muutama minuutti kunnes juusto alkaa sulaa ja leivän pinta paahtuu rapeaksi. Hyvä testi on värin lisäksi kokeilla irtoaako ylempi leipä sormenpäällä reunasta kohottamalla vai onko juusto jo sulanut ja saanut sen tarttumaan alempaan kiinni.

Lopuksi leivät leikataan kolmioiksi ja tarjoillaan.

Sopii loistavasti vaikka saunan päälle tarjottavana pikkusuolaisena, esimerkiksi oluen kanssa.

klo

3 kommenttia:

  1. Anonyymi17. joulukuuta 2008 klo 2.47

    Oletteko tosiaan loytaneet/saaneet toimivan voileipagrillin? Minka merkkinen?

    Teimme Suomessa useita epaonnistuneita kokeiluja, ja kaikki grillit tuntuvat olevan onnettomia rimpuloita, joiden non-stick -pinta ei todellakaan ole non-stick, ja puhdistusyritykset veivat pinnan mennessaan. Lopulta luovutimme. Voi kuinka kaipaankaan Foremanin Lean Mean Fat-Reducing Grilling Machinea, joka jai rapakon taakse.

    VastaaPoista
  2. Karhuherra19. joulukuuta 2008 klo 0.45

    Meidän voileipägrillimme on OBH Nordica, eikä kai edes mitenkään hieno tai kallis laite. Vähän myöhemmin kun sen olimme huusholliimme saaneet, siitä tuli uudistettu versio, jonka paistopinnat ovat irrotettavia ja erikseen vaikka astianpesukoneessa pestäviä.

    Mutta on se meidän käytössä toiminut. Voileipien lisäksi sillä on paistettu esimerkiksi tonnikalapihvejä hyvällä menestyksellä.

    Ja aina se jollain konstilla on puhtaaksi saatu eikä pinta suuresti näytä kärsineen.

    VastaaPoista
  3. Ari Makela25. tammikuuta 2010 klo 19.52

    Minulla on tuo uudempi versio samasta grillistä. En ole sitä kovin paljoa käyttänyt, mutta hyvin se on toiminut.

    Käyttöohjeen olen hukannut tai hajasijoittanut :/

    VastaaPoista