Peltopyy päärynäpuussa - SATVRNALIA MMDCCLII

26.12. Viime vuonna Saturnaliassa oli niin hauskaa, että päätimme ottaa uusintakierroksen tänä vuonna. Saturnalia oli siis tuo muinaisten roomalaisten talven suuri juhla, jota vietettiin Saturnuksen kunniaksi - no niin, pitkälti samaan tapaan kuin me vietämme joulua: syömällä, juomalla ja antamalla lahjoja.

Edellisellä kerralla olimme jääneet kaipaamaan leipää, joten tänä vuonna päätin korjata puutteen. Dalbyn ja Graingerin The Classical Cookbook sisältää yhden leipäohjeen, joka on ohrasämpylöille. Roomalaiset eivät kuitenkaan varsinkaan myöhempinä aikoina arvostaneet ohraa leipäviljana, joten korvasin ohjeen ohrajauhot täysjyvävehnällä - nykyisenlaista valkoista vehnäjauhoa ei antiikin aikana tunnettu. Valmistus täytyi aloittaa jo edellisen vuorokauden puolella, koska leivälle tehdään eräänlainen juuri, joka jätetään vuorokaudeksi tekeytymään.

ANTIIKKISET SÄMPYLÄT

juuri:

n. 1 dl kokojyvävehnäjauhoja

1 tl tuoretta tai 0,5 tl kuivahiivaa

2-3 rkl lämmintä vettä

Tee juuri: liuota hiiva ruokalusikalliseen lämmintä vettä ja vaivaa jauhot sekaan, lisää tarvittaessa 1-2 rkl vettä. Muovaa taikinasta litistetty pallo, paina sen keskelle peukalolla kuoppa ja laita kuoppaan 2 tl lämmintä vettä. Jätä tekeytymään lämpimään paikkaan kannen alle vähintään vuorokaudeksi.

taikina:

n. 7,5 dl kokojyvävehnäjauhoja

1 tl suolaa

1 rkl juoksevaa hunajaa

lämmintä vettä

Sekoita jauhoihin suola, juuri ja hunaja, ja sekoita taikinaksi lisäämällä tarpeen mukaan lämmintä vettä. Vaivaa hyvin ja jätä nousemaan lämpimässä paikassa peitettyyn kulhoon, kunnes taikinan koko on kaksinkertainen. tJaa taikina 12 osaan ja leivo pyöreiksi sämpylöiksi. Nostata jälleen lämpimässä liinalla peitettynä.

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Kuumenna myös leivinpelti ja jokin astia, jota voit käyttää pellin kantena. Voitele pelti oliiviöljyllä ja aseta sämpylät kahdeksi ympyräksi, kuusi kumpaankin, niin että reunat juuri ja juuri koskettavat. Peitä leivinpelti kannella ja paista 15-20 minuuttia kunnes sämpylät ovat kullanruskeita ja kuulostavat koputtaessa ontoilta.

27.12. Pojan avustamana tein jälkiruuan valmiiksi jo alkuiltapäivästä.

PIPPVRINEN MAKEA KAKKV

225 g spelttijauhoja (3,2 dl)
1 tl leivinjauhetta (mahtoiko roomalaisilla olla jotain vastaavaa?)
0,5 tl rosmariinia
100 g rouhittuja manteleita
1 tl kanelia
4 rkl makeaa sherryä (käytimme rusinaviiniä)
4 rkl rypälemehua
1 rkl hunajaa

1 tl rouhittua mustapippuria
maitoa

Sekoita kuivat aineet keskenään ja nesteet toisessa kulhossa keskenään maitoa lukuunottamatta. Sen jälkeen sekoita nesteet jauhoihin ja lisää niin paljon maitoa että saat löysähkön taikinan. Kaada taikina (voideltuun ja jauhotettuun) irtopohjavuokaan. Paista uunissa 190 asteessa 30 min. Lopuksi voit valuttaa kakun päälle juoksevaa hunajaa ja koristella sen rouhituilla hasselpähkinöillä.

Huolimatta kakun nimestä alkuperäisohjeestamme (English Heritagen julkaisemasta kirjasesta Roman Cookery) ei löytynyt pippuria. Niinpä lisäsin sitä teelusikallisen, joka oli Dalby&Graingerin klassillisessa keittokirjassa toisenlaisen pähkinäkakun kohdalla mainittu määrä. Roomalaiset tunkivat pippuria kaikkialle, koska se oli kaukaa tuotua, kallista ja näin ollen hienoa. (Jotkut asiat ne eivät ihmisluonnossa tunnu miksikään muuttuvan...)

klo 16.02 Ari on saapunut ja pääsemme tositoimiin. Ketturouvan vaivatessa sämpylätaikinaa Karhuherra ja Ari laativat kurkut marinoitumaan.

Mulsumia tehdessämme Ketturouva totesi Tämä alkaa lämmetä. jolloin Karhuherra ja Äijä totesivat yhteen ääneen Täälläkin alkaa lämmetä (Asterix Belgiassa). Poika halusi tälläkin kertaa viiniä, mutta tälläkin kertaa olemme julmia. Ketturouva maistoi ja totesi, että lämpötila ei ole turmellut alkoholia. Poika sai tyytyä rypälemehuun.

16.54 Poika osallistuu ruoanlaittoon huhmaroimalla omalaatuisella tekniikalla ja kirkonkelloja muistuttavalla metelillä mustapippuria.

17.10 Poika varmistaa, että kakussa ei ole myrkkyä ja samalla me aikuiset, jotka emme oikeastaan ole ehtineet syödä ennen illallista, aloitamme mulsumin nauttimisen. Bacche bene venias! eli Tervetuloa Bacchus!

17.25 Äijä vääristelee Ketturouvan sanoja sä jäät kokonaan ilman muotoon Ketturouva sanoo, että Äijä ei koskaan saa.

17.35 Mulsumin liikuttamina koimme pakottavaa tarvetta kuunnella erään hienoimmista joululauluista The Pogues & Kirsty McColl - Fairytale Of New York.

17.52 Poika pyrkii Ketturouvan hameen alle. Kovin on oidipaalista, mutta ehkä se sopii teemaan.

18.12 Sämpylät on leivottu.

18.27 Simpukoiden valmistus alkaa.

IN MITVLIS

500 g keitettyjä sinisimpukoita

0,5 dl kalakastiketta
puolikas purjo siivuina

1 tl roomankuminaa

1 dl rusinaviiniä
1 rkl kynteliä

2,5 dl valkoviiniä

2,5 dl vettä

Jos käytät tuoreita simpukoita, huuhtele simpukat ja puhdista ne. Olosuhteiden pakosta käytimme kuitenkin pakastettuja sinisimpukoita, sillä tuoreet simpukat pitäisi pystyä hankkimaan samana päivänä kuin ne on tarkoitus syödä.

Sekoita kalakastike, viini, vesi, rusinaviini ja mausteet sekä purjo. Keitä lientä noin 10 minuuttia ja lisää simpukat. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehahtaa hetken. Jos käytät tuoreita simpukoita keitä niitä 10 minuuttia ja heitä pois kaikki, jotka eivät ole auenneet keitettäessä.

In mitulis liquamen, porrum concisum, cuminum, passum, satureiam, vinum, mixtum, faciem aquatius et ibi mitulos coques.

18.39 Ketturouva tuomitsee sämpylät nousseiksi ja tyrkkää pellin uuniin, peittäen sen toisella syvemmällä uunipellillä.

Linnuissa on jonkin verran kiinni höyhenten jämiä

18.51 Simpukat ovat liemessä.

19.07 Pääsemme käsiksi alkupaloihin.

Kommentteja alkupaloista: Simpukat ovat hyviä. Kastike on hyvin suolaista. Kun käyttää valmiiksi keitettyjä simpukoita, joissa on jo suolaa, kalakastikkeen määrää voisi jonkin verran vähentää. Sämpylät olivat hyviä liemen kanssa.

19.25 Alkuruoka on syöty ja siirrymme valmistamaan pääruokaa.

PAAHDETTVA PELTOPYYTA KASTIKKEESSA

2 peltopyytä

pippuria

1 rkl liperiä eli lipstikkaa

½ tl minttua

2 tuoksuruutan lehteä

1½ dl sekoittamatonta viiniä

1 rkl kalakastiketta

3-4 rkl oliiviöljyä

(maizenaa)

Kuumenna 2-3 rkl öljyä pannussa ja pane linnut rintapuoli alaspäin pataan Kääntele lintuja kunnes ne ovat kauttaaltaan kauniin värisiä. Ripottele pintaan pippuria. Paista 175 ° uunissa 25-30 minuuttia.

Lisää viini kasariin. Lisää öljy, kalakastike ja minttu. Kuumenna. Lopuksi lisää silputtu tuore lipstikka ja tuoksuruuta ja mausta mustapippurilla sekä halutessasi suurusta.

Annettakoon varmuuden vuoksi alkuperäinenkin resepti, joka on tosin keitetylle peltopyylle:

In perdice et attagena et in turture: piper, ligusticum, mentam, rutae semen, liquamen, merum et oleum, calefacies.

19.52 Peltopyyt menivät uuniin.

20.01 Sienten kypsentäminen aloitetaan. Karhuherran käristäessä sieniä pannulla hunajassa Ketturouva laatii papulisäkkeen.

FABACIAE VIRIDES ET BAIANAE - vihreät ja Baian pavut

500 g vihreitä papuja
0,5 dl kalakastiketta
1-2 rkl oliiviöljyä
1 rkl silputtua korianteria
1 tl kuminansiemeniä
puolikas silputtu purjo

Keitä pavut muiden ainesten kanssa.

Edes Karhuherralla ei ollut mitään hajua, millaisia ovat tai olivat Baian pavut, joten käytimme viime kesänä plantaasilla kasvatettuja vihreitä papuja. 

20.13 Sienet ja pavut ovat valmiina. Tiput tuntuvat vielä melko kimmoisilta, ja päätimme mieluummin syödä ne kypsinä.

20.17 Se on hassun makuista sanoo Ketturouva peltopyyn kastikkeesta.

Haluaisin kyllä huomauttaa, että sanoin kastikkeen olevan oudon makuista. Ei hyvää tai pahaa, vaan outoa. Kastike oli pieninä määrinä ihan ok, mutta jos siitä haluaisi hyvää, pitäisi tehdä useampia kokeiluita ja viilailla määriä.

Peltopyy ei oikein vakuuttanut. Eivätkä kaasu-uunin paisto-ominaisuudet - vielä puolen tunnin paistamisen jälkeen linnut olivat hädin tuskin kypsiä. Pieniä, luisia, sitkeitä, maku muistuttaa kanaa. Konsensus taisi olla, että peltopyy saa meidän puolestamme jäädä sinne päärynäpuuhun. Sienet olivat kuitenkin hyviä, kuten aina, ja pavutkaan eivät hullumpia, vaikka ehkä vähentäisin niissäkin kalakastikkeen määrää. Arin tuoma viini oli oikein hyvää.

Päätimme aterian pähkinäkakulla, joka jostakin syystä jätti nousematta uunissa. Ensi kerralla taidan käyttää taikinan sekoittamiseen sähkövatkainta. Pojan - joka muuten karsasti koko ateriaa sämpylöitä lukuunottamatta - mielestä kakku oli tulista, ja mustapippurin puraisu siinä kyllä tuntuikin.

Klo 22 Äijä lähti kotiinsa koska oli vaarassa muuten nukahtaa sohvallemme. 

Lähdeteokset:

Apicius: Roomalainen keittokirja (toim. Tuulikki Elo et al.) (peltopyy ja kastike, latinankieliset reseptit)
Antique Roman Dishes - Collection - ilmeisesti testattuja käännöksiä Apiciuksen alkuperäisresepteistä (päätellen siitä että määrät mainitaan) (pavut ja simpukat)
Roman Cookery - Recipes & History (pähkinäkakku)
A. Dalby & S. Grainger, The Classical Cookbook (mulsum, sienet, sämpylät ja marinoidut kurkut)