Muisteluita ja maapähkinäkeittoa

Minulla on - useiden melkein käyttämättömien keittokirjojen lisäksi - valtavat arkistot melkein kahden vuosikymmenen ajalta lehdistä talteen otettuja ja kavereilta saatuja reseptejä. Vaikka nykyisin reseptihakuni tapahtuu useimmiten syöttämällä hakusana googleen, en näistä analogisista arkistoistanikaan raaski luopua.

Sitä paitsi reseptit heijastavat hauskasti aikaansa. Esimerkiksi ennen EU-aikaa talteen otetusta linssikeiton reseptistä löytyy vinkki, että punaisia linssejä  kannattaa etsiä hyvin varustettujen kauppojen luontaistuoteosastolta. Nykyisinhän linssejä ja papuja ja monia eksoottisempiakin aineksia saa suunnilleen jokaisesta lähimarketista isommin etsiskelemättä.

Olen enimmäkseen aika suunnitelmallinen ruuanlaittaja, mutta toisinaan on kivaa toimia spontaanimmin (lue: aina ei viitsi lähteä käymään kaupassa). Silloin selailen arkistoitani innoitusta hakien, ja saatanpa toteuttaakin jonkin reseptin, kuten tämän siskolta saadun maapähkinäkeiton. Ohjetta piti hiukan mukauttaa siihen, mitä kaapeissa sattui löytymään.

Maapähkinäkeitto (neljälle)

2 sipulia silputtuna

2 rkl maapähkinäöljyä

1 tlk valkosipulimaustettua tomaattimurskaa (370 g)

8 dl vettä

2 rkl makeaa chilikastiketta

1 rkl tuoretta inkivääriä raasteena/ 2 rkl inkivääritahnaa

0,75 dl maapähkinävoita*

suolaa

250 g kypsää broileria kuutioina (alkup. reseptissä 400 g hunajamarinoituja suikaleita)

Kuullota silputut sipulit öljyssä. Lisää tomaattimurska (maustamatonkin käy vallan mainiosti mutta silloin haluat ehkä lisätä kynnen tai pari tuoretta valkosipulia), vesi ja mausteet ja keitä noin vartin ajan. 

Halutessasi soseuta keitto. 

Lopuksi lisää maapähkinävoi nokareina ja kypsä, kuutioitu broileri, ja sekoittele kunnes maapähkinävoi on liuennut. Kuumenna kiehuvaksi. Jos käytät raakaa broileria, hauduttele keittoa miedolla lämmöllä n. 10 min kunnes broileri on kypsää. 

*Minulla oli maapähkinävoita purkin pohjalla jäljellä noin puolet siitä mitä alkuperäisessä reseptissä (1,5 dl). Täydellä määrällä keitosta olisi varmasti tullut sakeampaa ja makeampaa, mutta mukava, paahteinen maapähkinän maku siihen syntyi tälläkin määrällä. Oli niin hyvää että piti ottaa toinenkin lautasellinen.

Pinaatti-ricottapasta

Viime aikoina ei ole tullut laitettua paljonkaan ruokaa, pitkälti siksi ettemme ole olleet kotona. Viimemmäksi olimme yhdistetyllä työ- ja huvimatkalla mummolan lihapatojen ääressä.

Koska en tällä hetkellä ole säännöllisissä päivätöissä, pyhitin kotiin paluun jälkeen yhden päivän kodinhoidolle. Siivotessa tuli nälkä, mutta pelkästään itselleen on mielestäni vähän tylsää laittaa ruokaa. Päädynkin yleensä helppoihin ja nopeisiin ratkaisuihin, niin nytkin. Tämäkin tekele on muistuma opiskeluajalta, jolloin tapasin laittaa feta-pinaattipastaa. Tällä kertaa korvasin fetan pehmeällä ricotta-juustolla, mikä teki kastikkeesta vähemmän suolaisen.

Pinaatti-ricottapasta

(trad. mukaelma)

oliiviöljyä

150 g pakastepinaattia

n. 100 g pehmeää ricottajuustoa

valkopippuria

jauhettua muskottia

suolaa

muutama tuore basilikan lehti

nauhapastaa, esim. fettucine tai tagliatelle

Laita pasta kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan. Lorauta kattilaan tilkka oliiviöljyä ja hauduta pinaattia siinä kunnes se höyryää. Lisää ricottajuusto ja sekoita hyvin. Mausta valkopippurilla, muskotilla ja suolalla ja kuumenna perinpohjin. Lopuksi tarkista suola ja revi sekaan muutama basilikan lehti. Kaada kastike valutetun pastan päälle ja sekoita hyvin. Kastikeannoksesta riittää hyvin kahdelle. 

Nopea punaviinikastike

Kun Poika oli vajaata kolmekuinen, Päivätär, joka on Pojan tätikummi, otti hänet hoiviinsa ensimmäistä kertaa muutamaksi tunniksi jotta me tuoreet vanhemmat saimme hiukan laatuaikaa. Laitoimme pihvejä sherrysinihomejuustokastikkeella. Siitä lähtien meille on muodostunut jonkinlaiseksi perinteeksi järjestää Poika välillä hoitoon lähtemättä itse kotoa minnekään, ja nauttia pihveistä kahden kesken.

Tällä kertaa kastikkeesta oli syntyä pienimuotoinen kriisi, sillä kerma oli päässyt happanemaan. Vaihdoimme sitten lennossa soosin punaviinikastikkeeseen, ja nälkäisiä kun olimme, halusimme kastikkeen syntyvän nopeasti. Valinta osui tähän Alkon sivuilta löytyneeseen reseptiin.

Nopea punaviinikastike

3 dl lihalientä (lihaliemikuutiosta tai fondista)
1/2 sipuli
1 dl voimakasta punaviiniä
2 rkl sokeria (käytin demerara-sokeria)
hyppysellinen rosmariinia tai timjamia
(1,5 rkl maissijauhoja ja tilkka vettä)

1 rkl soijaa

Valmista lihaliemi. Lisää joukkoon punaviini, silputtu sipuli, sokeri ja rosmariini tai timjami. Keitä noin 20 minuuttia miedolla lämmöllä.

Siivilöi kastike ja kaada se takaisin puhtaaseen kattilaan. Suurusta tarvittaessa maissijauhosuuruksella. Lisää soija ja sekoita.

Karhuherra onnistui pihvien paistossa aivan täydellisesti, ne olivat suorastaan suussasulavia. Eikä kastikekaan ollut yhtään höpömpää. Käytimme lihaliemeen häränhäntä-punaviinifondia (suhteessa 1,5 rkl fondia/3 dl vettä). Käyttämäni sokeri oli demeraraa eli ruskeaa ruokosokeria, sikäli kuin sokerin laadulla oli vaikutusta onnistuneeseen lopputulokseen.