keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Gratinoitu tattari

Ari löysi venäläistyylisen päivällisemme pääruokalajiksi pihvit piparjuurikastikkeella (kirjasta Mannerheimin pöydässä, Risto & Ritva Lehmusoksa). Minun osakseni jäi pohtia, mitä pihvien lisukkeeksi. Duchesse-perunamuusi on toki aina hyvää, mutta pelkäsin, että se ei pärjäisi piparjuurikastikkeelle. Sattumoisin samaisesta kirjasta löytyi ohje myös gratinoidulle tattarille, jonka Ari ja Karhuherra äänestivät lisukkeeksi. Järkeilin, että voimakkaan makuinen tattari ei ainakaan hukkuisi piparjuurikastikkeeseen.

Suhtauduin itse tattariin hieman varauksella. Tattaria käytetään Venäjällä paljon, minkä olen aikoinaan omakohtaisesti tullut huomaamaan. Tattaria tuli kuukauden ajan eteen sekä puurona että etenkin pääruuan lisukkeena. Ensimmäisellä kertaa tattari oli ihan hyvää, toisella kertaa ok, kolmannellakin menetteli, mutta neljännellä alkoi tulla jo korvista ulos vaikka yritinkin hukuttaa sen ketsuppiin. Panin toivoni siihen, että reilu määrä parmesaanijuustoa peittäisi tattarin ominaismaun, joka on mielestäni aika tympeä. (Hassua, että tattarijauhosta tehdyt blinit ovat kuitenkin niin hyviä.)

Ohjeet Lehmusoksien kirjassa ovat usein alkuperäisiä ja toisinaan hyvinkin viitteellisiä, niin myös tässä tapauksessa:
"Tattarisuurimot keitetään edellä neuvotulla tavalla vedessä tai lihaliemessä. Ne pannaan sen jälkeen tulenkestävään vuokaan ja parmanjuustoraastetta ripotellaan suurmokerroksien väliin. Gratinoidaan uunissa." 

Alla oleva ohje on kuvaus siitä kuinka tämän tulkitsin. 

Parmesaanilla gratinoitu tattari

Keitä tattari (1 osa tattaria, 3 osaa nestettä, tattari lisätään veteen kun se alkaa kiehua ja keitetään noin 20 minuuttia). Keitettäessä vesi imeytyy tattariin, joten sitä ei tarvitse valuttaa. Halutessasi voit käyttää keittämiseen veden sijasta liha- tai kasvislientä (me keitimme tattarin lihaliemessä).

Ammenna voideltuun uunivuokaan kerroksittain tattaria ja raastettua parmesaania. Ripota lopuksi pinnalle parmesaania. - Työnsin raastettua parmesaania gratiiniin useita kerroksia ja vielä tuhdin kerroksen päälle, yhteensä varmaankin noin varttilitran.

Uunitin 10 minuuttia kuumassa uunissa.


Hämmästyttävää kyllä, vaikka gratiinin pinnalla oli todistettavasti juustokuori, maussa parmesaani ei juurikaan tuntunut. Kaikki vuokaan mättämäni juusto oli joko salaperäisesti haihtunut uunissa, tai sitten sitä olisi pitänyt olla paljon enemmän: tattari yksinkertaisesti jyräsi sen. Jossakin sentään osuin oikeaan: piparjuurikastike sopi tattarille loistavasti.

Plussat: helppo, sopii piparjuurikastikkeen kanssa
Miinukset: maistuu tattarilta
Kenelle sopii: ihmisille jotka pitävät tattarin mausta

Minusta ei siis edelleenkään tullut tattarifania. Nyt pitäisi keksiä mitä niille lopuille suurimoille tehdään. Maistuisikohan se linnuille?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti