sunnuntai 10. helmikuuta 2008

Blinit

Saimme Kettulaan harvinaisemmansorttisen vieraan, oikean ulkomaanelävän, jolle piti totta kai kokata jotakin erityistä. Blinit, tietenkin mädin kanssa tarjottuina, yhdistivät sopivasti itäisen eksotiikan ja kevättalven ruokasesongin. Mielestäni parhaat blinit ovat (Raholan syötävien sanojen tietämän perusteella) venäläistyylisiä eli ohuita mutta kuohkeita, ei niitä paksuja rasvakakkuja joita saa eteensä Helsingin ravintoloissa blinejä tilatessaan - anteeksi nyt vain. Makuasioista ei voi kuin kiistellä.

Blinit
(resepti Valittujen palojen Ruokavuosi-kirjasta)


6 dl haaleaa vettä
25 g hiivaa
5 dl tattarijauhoja
0,5 tl suolaa
3 dl kiehuvaa maitoa
2 keltuaista
2 valkuaista
2 rkl maustamatonta viinaa

Sekoita hiiva ja tattarijauhot veteen ja nostata taikina kaksinkertaiseksi. Käytännössä olen nostattanut taikinaa melko pitkään, tällä kertaa rapiat kolme tuntia.

Kuumenna maito kiehuvaksi ja sekoita taikinaan kiehuva maito, suola ja yksitellen lisätyt keltuaiset. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja hämmennä ne ja viina taikinaan.

Paista blinit runsaassa voissa (blinipannussa; voit käyttää myös tavallista paistinpannua tai lettupannua) molemmin puolin. Pannun on syytä olla melko kuuma. Itse käytän blinien paistamiseen puhdistettua voita jota saa gheen nimellä ostaa etnisistä ruokakaupoista. Ghee säilyy tiiviissä rasiassa jääkaapissa lähes ikuisesti eikä käryä yhtä pahasti kuin tavallinen voi. Siitä huolimatta palohälytin laukesi kolmesti ennen kuin Karhuherra poisti siitä pariston.

Blinien lisukkeena meillä oli kirjolohen, siian ja muikunmätiä, kuohkeaksi vatkattua smetanaa, silputtua punasipulia sekä venäläisiä suolakurkkuja hunajan kera. Ja tietysti snapsia.

5 kommenttia:

Polkkapossu kirjoitti...

Niinpä, kiistellä pitää. Minulle taas maistuu paksu, rasvainen mutta silti pinnastaan rapsakka blini. Jonka päälle kaadetaan vielä kirkastettua voita ja taas käännellään pariin kertaan pannulla.

Välispiikki kirjoitti...

Minä tykkään sekä ohuista että paksuista, kunhan ovat tarpeeksi rasvaisia ja kunhan ne tarjoillaan reilujen mätiknöllien kanssa. Tarkoitan nyt siis blinejä :-)

Ketturouva kirjoitti...

En sano että paksutkaan blinit ovat pahoja. ;) Tykkään vain syödä paljon blinejä, ja niitä paksuja ei jaksa syödä montaa, tuli testattua hiljattain Kappelissa (jonne kiitokset herkullisesta ruuasta, etenkin madekeitosta - oli muuten elämäni ensimmäinen kerta kun söin madekeittoa).

Sammakko kirjoitti...

Tuusulan Krapihovissa saa kuulemma hurjan hyviä blinejä. Paikanpäällä en ole niitä syönyt, mutta heidän ohjeellaan olen blinejä paistellut - aivan taivaallisia.

jvb kirjoitti...

Blinit voi paistaa monella tapaa. Ravintolat suosivat halkaisijaltaan kolmentoista cm:n kokoista valurautapannua jossa blinit paistetaan runsaassa rasvassa. Käytännössä kyse on upporasvassa paistamisesta. Pannu toimii eräänlaisena muottina joka pitää letun kasassa. Blinitaikina on huokoinen joten kaikki rasva imeytyy blinin sisään. Litran taikina, josta tulee 8-10 suurta bliniä vaatii noin 7 dl kirkastettua voita. Siihen tarvitaan kilon verran kirkastamatonta.Kokeilin viime lauantaina. Piti paikkansa.

Yllätyksekseni luin myös toisenlaisesta paistotavasta. Ohje on edesmenneen neuvostoliittolainen ruokakirjailija V.V.Pohlebkinin kirjasta "Neuvostoliiton kansalliset keittiöt" (WSOY 1983 ISBN 951-0-11214-3 682).Puoliksi leikattu peruna pistetään haarukkaan,leikkauspinta kastetaan ruokaöljyyn ja tällä sivellään kuuman pannun pohja. Tuloksena on rasvaton blini. Sen päälle on helppo lisätä voisulaa tai smetanaa, jotka blini äkkiä imaisee sisäänsä. Rasvan määrää voi siis itse säädellä.
Ohje ei mielestäni selity Neuvostoliiton ikuisella ruokapulalla koska resepteissä ei muuten säästellä silavaa eikä smetanaa. Olen kokeillut ohjetta ja se toimii hyvin.Blinit maistuvat bliniltä mutta rasvaähky ei ole ateria seuraus.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails