Kevyesti keskellä päivää

Tässä vaiheessa kevättä on hyvä syödä pois pakastimesta loput viime vuoden sadosta. Tällä ajatuksella päätin tehdä selvää pussillisesta keltaista kesäkurpitsaa muuntamalla sen sosekeitoksi. Ja koska meillä on tällä hetkellä suorastaan ylitarjontaa tuorejuustosta, päädyin upottamaan keittoon myös rasiallisen Apetina-tuorejuustoa valkosipuli&yrtit. Ajattelin, että juustolla saisin aikaan mukavan pyöreämakuisen keiton ja välttäisin kesäkurpitsakeiton perusongelman, joka on se että vetiseen kasvikseen ei tahdo saada tarpeeksi makua vaikka päällään seisoisi.

Keitto oli tosi kauniin keltaista varsinkin ennen kuin lisäsin tuorejuuston. Maku ei sitten oikein säväyttänytkään. Valkosipuli maistui kovin vähän, eivätkä yrtitkään ihmeemmin. Lisäilin suolaa, mustapippuria, yrttejä, chipotle-tabascoa, tuoretta chilipalkoa ja kurpitsansiemenöljyä ja pääsin lopulta mielestäni syömäkelpoiseen joskin edelleen kovin miedon makuiseen lopputulokseen. Rakenne oli kyllä onnistunut, mutta tämä soppa vaatii selvästi hieman kehittelyä. Tuore kesäkurpitsa ja yrtit olisivat epäilemättä auttaneet asiaa, samoin runsaampi valkosipuli ja tuoreen chilin lisääminen samalla kertaa sipulin kanssa. Alla hiukan korjailtu versio (älkää tehkö niin kuin minä tein vaan...)

Keltainen kesäkurpitsakeitto

2 keskikokoista keltaista kesäkurpitsaa

0,5 l vettä

2 tl kasvisliemijauhetta

(rypsi-)öljyä

1 isompi tai 2 pienempää keltasipulia

2 tai useampia valkosipulin kynsiä

1 punainen chilipalko

1 pkt (200 g) valkosipuli-yrttituorejuustoa

n. 20 tippaa chipotle-tabascoa

tuoreita tai kuivattuja yrttejä, esim. rakuunaa, kirveliä tai provencale-sekoitusta

suolaa, mustapippuria

Laita paloitellut kesäkurpitsat kiehumaan kasvisliemessä. Kuumenna öljy pannussa ja kuullota silputtu sipuli ja valkosipuli (ja chilipalko), kippaa kattilaan. Keitä kesäkurpitsat kypsiksi ja soseuta tasaiseksi. 

Palauta kattila tulelle ja lisää tuorejuusto. Kuumenna keittoa sekoitellen kunnes juusto on sulanut ja keitto on taas tasaista. Mausta tabascolla, yrteillä (jos käytät kuivattuja yrttejä, lisää ne aikaisemmin) ja mustapippurilla ja tarkista suola.

 

Kokkimaajoukkueen valmennettavina

Puolet viime lauantaipäivästä vierähti mukavissa merkeissä Kulinaarisen instituutin tiloissa, jonne me ja monta muuta ruokabloggaajaa olimme kokoontuneet Arla Ingmanin kutsumina. Tarkoituksena oli tehdä tuttavuutta vasta lanseerattujen Apetina-tuorejuustojen kanssa.

Kuva: Minna Saarinen

Aikaa ei tuhlattu turhin puheisiin, vaan isännän esittelyn jälken meidät jaettiin kahteen viiden hengen joukkueeseen ja pääsimme saman tien tositoimiin, eli laittamaan ruokaa kahden Suomen kokkimaajoukkueen jäsenen, Kasper Salomäen ja Lasse Koistisen opastuksella.

Saimme samaan joukkueeseen kanssamme Uneliaan kokin Annan ja Avaruusaseman miehistön eli Ariettan ja Mikon.

Annan ja Ariettan perehtyessä hyydytetyn kakun valmistamisen saloihin Kasperin johdolla Mikko otti tehtäväkseen hoidella tomaattikeiton.

Ahnehdin itselleni vähän liikaa tekemistä kuvitellen että liha- ja soijapullathan syntyvät tuosta noin vain näpsäkästi toiset oikealla ja toiset vasemmalla kädellä, mutta ei se ihan niin mennyt. Onneksi Anna ehti auttamaan vielä minuakin kakun- ja salaatinteolta, Karhuherran hienontaessa sipuleita ja keitellessä kastiketta.

Kakkumestarimme Kasper ehti onneksi opastamaan myös pullien kanssa, ja sainkin monta hyödyllistä vinkkiä. En ole ennen tajunnut että voisihan sitä ihan lihapullataikinasta paistaa ensin yhden koekappaleen, jotta voi testata maun...

Liha- ja soijapullat paistettiin yrttiöljyssä ja lopuksi lisättiin voi, joka saa kiehahtaa vaahdoksi, jolla paistettavia valellaan. Lopuksi pullat vielä uunitettiin.

Soijarouhepullat olivat muuten ensimmäinen kontaktini koko raaka-aineeseen, ja täytyy sanoa että maku yllätti myönteisesti, vaikka koostumuksen kanssa olikin vähän ongelmia - eikä lopputulos sitten paljon pullia muistuttanutkaan.

Kakkua viimeistellään.

Alkuruuaksi tomaattikeittoa.

Pääruokalajeja: pastaa ja lihapullia sekä soija"pullia".

Annan taidonnäyte salaatin päällä.

Kakkuja jälkiruuaksi.

Kotiinviemisiksi saimme vielä kassilliset Arla Ingmanin tuotteita, mukaanlukien niitä uusia Apetina-tuorejuustoja. Vinkkejä niiden monipuolisesta käytöstähän tulikin jo käytännössä saatua. Pyöräytin jo yhden lihamurekkeen pippurituorejuuston kanssa. Hyvä tuli, paitsi että suolaa olisi taas saanut olla enemmän. Olisi pitänyt tajuta paistaa pieni lihapulla siitä mureketaikinasta ennen uuniin paiskaamista... Oppia ikä kaikki. Ja ehkä se oppi joskus vielä päähänkin jää.
 
Kiitos Arla-Ingmanin väelle, kokkimaajoukkueen Kasperille ja Lasselle sekä kaikille mukana olleille bloggaajille mukavasta tilaisuudesta!

PS. Ai kuinka siinä joukkuekilpailussa kävi? Voittajasta ei päästy selvyyteen, mutta molemmat olivat hyviä.

Omatekoinen mangochutney

Taannoisen mangopossun oheistuotteena tuli kokeiltua myös omatekoisen mangochutneyn valmistusta. Netti on reseptejä väärällään, ei siis muuta kuin valitsemaan niistä. Valintani osui tähän videolla varustettuun ohjeeseen, pääasiassa kai siksi että ohjeen vakuutettiin olevan perinteinen intialainen, ja valmistus oli nopeaa.

Mangochutney

2 keskikokoista kypsää mangoa

2 rkl kasviöljyä

2 kuivattua punaista chiliä

2 kokonaista mustapippuria

hyppysellinen jeeran (juustokumina) siemeniä

1/4 tl korianterin siemeniä

1/4 tl maustenigellan (ryytineito) siemeniä

1/4 tl tummia sinapinsiemeniä

1/2 tl suolaa

1 tl sokeria

1/4 tl paprikajauhetta

1 rkl sitruunamehua

Mausteet sinapinsiemeniin asti (=ensimmäinen mauste-erä) kannattaa mitata valmiiksi esimerkiksi lautaselle tai muuhun sopivaan pieneen astiaan. Toiseen astiaan voi mitata suolan, sokerin ja paprikan (toinen mauste-erä).

Kuori mangot ja leikkaa hedelmäliha irti isosta, litteästä kivestä. Ideaalikypsä mango pilkkoutuu puulusikalla. Meidän mangoihimme tarvittiin kyllä veistä. 

Kuumenna öljy pannussa ja lisää ensimmäinen mauste-erä. Ne saavat paistua sihisten ja paukahdellen, mutta varo kuitenkin mausteiden palamista, joka käy äkkiä (ai mistäkö tiedän?). Lisää sitten suola, sokeri ja paprika ja sekoita, jatkaen paistamista.

Käännä lämpö miedommalle ja lisää sitruunamehu. Lisää sitten mango ja keittele viitisen minuuttia.

Tölkitä kuuma chutney puhtaisiin lasipurkkeihin. 

Meidän mangomme olivat melkoisesti raa'empia kuin videolla esiintyvät, vaikka yritinkin valita kaupasta kaksi kypsimmän oloista yksilöä. Sen takia jouduimme pilkkomaan mangot pieniksi, lisäämään pannuun hieman nestettä ja hauduttelemaan mangoa merkittävästi pidempään kuin alkuperäisessä ohjeessa. Lopulta se kuitenkin pehmeni. Ehkä mangojen epäkypsyydestä johtuen maku oli kuitenkin varsin hapan. Taitoin sitä ylimääräisellä sokerilla, mutta melko tujakkaa tavaraa tämä chutney on silti.

Ohjeesta tulee kaksi pienehköä lasipurkillista.  

Puoli tusinaa

Aloitellessamme Ketun keittiötä puoli tusinaa vuotta takaperin olimme tuoreet ja pöllämystyneet vanhemmat. Iloisen perhetapahtuman lähestyessä lapselliset ystävämme nyökyttelivät tietävästi ja totesivat, että jatkossa meilläkin sitten syödään kalapuikkoja ja kananuggetteja, ja jauhelihakeitosta tulee kulinarismin huippu. Tuolloin, blogimme ensimmäisessä postauksessa vannoimme, että niin ei tule käymään. Tunnustettakoon, että kalapuikkoja ja jauhelihakeittoa olemme sittemmin laittaneet.

Kuluneiden vuosien varrella on ehtinyt tapahtua muutoksia. Kolmikiloisesta ja vajaata puolimetrisestä jälkeläisestämme, joka tankkasi maitoa mieluiten silloin kun äidin oli tarkoitus istua ruokapöytään, on tullut rapiat kaksikymmentäkiloinen ja metrikaksikymmentäsenttinen, joka osallistuu mielellään ruuanlaittoon ja tykkää varsinkin leipomisesta. Bloggaamisen myötä olemme saaneet liudan uusia tuttuja ja hauskoja kokemuksia, ja tietysti syöneet paljon (ainakin enimmäkseen) hyvää ruokaa!

Kuusivuotisen taipaleen kunniaksi halusimme tehdä päivitetyn uusintaoton jostakin sellaisesta ruokalajista, jota laitoimme aivan blogin ensimmäisissä postauksissa. Juhlaruoaksi valikoitui possua mangosalsassa. Tuunasimme possun itämaisemmaksi kookosmaidolla ja sitruunaruoholla. Mango-chilisalsan tarjosimme erikseen.

Kookospossua ja mango-chilisalsaa

(Valion alkuperäisresepti)

Aloita valmistamalla mango-chilisalsa:

1 punainen pitkä chili (miedohko)

1 tlk säilykemangoa

suolaa

Valuta mango ja leikkaa se pieniksi kuutioiksi. Poista chilistä siemenet ja leikkaa se samoin pieniksi paloiksi. Sekoita mango- ja chilikuutiot, lisää ripaus suolaa ja anna maustua noin tunnin ajan.

Laadi sitten kookospossu:

possun sisäfile (n. 600 g)

rypsiöljyä, juoksevaa oivariinia

suolaa, mustapippuria myllystä

2 dl kookosmaitoa

1 sitruunaruohon varsi

0,5 dl mangochutneya

2 valkosipulin kynttä

0,5 rkl limettimehua

(suolaa)

Ota possu lämpiämään noin tuntia ennen ruuanlaiton aloittamista. Poista fileestä kalvot ja näkyvä rasva ja leikkaa se n. 1,5 cm viipaleiksi. Painele viipaleita hiukan ohuemmaksi nyrkillä. 

Leikkaa sitruunaruoho reilunkokoisiksi viipaleiksi. Hienonna valkosipuli veitsellä. 

Paista possuviipaleet vähissä erin esim. öljy-voi seoksessa tai juoksevassa oivariinissa molemmin puolin niin että ne kypsyvät ja saavat väriä. 

Siirrä possut takaisin pannuun ja mausta ne suolalla ja mustapippurilla. Lisää kookosmaito ja sitruunaruoho ja sekoita hyvin. Anna kiehua miedolla lämmöllä n. 4 min. 

Lisää mangochutney ja valkosipuli, sekoita hyvin ja anna kiehua vielä muutama minuutti. Lopuksi lisää limettimehu ja tarkista suola.

Tarjoa mango-chilisalsan ja keitetyn basmatiriisin kera.

Pastanjauhajien pizzapohja

Paistoimme lauantaina vaihteeksi pizzaa. Karhuherra päätti tällä kertaa testata Pastanjauhajien ohjetta pizzapohjalle, ja tykkäsikin että se oli niin paljon parempi kuin aiemmin käyttämämme ohje, että tästä lähtien taidetaankin tehdä pizzan pohja sillä. Tai siis Karhuherra tekee, pizzan paistaminen ja pastan keittäminen ovat meillä miesten töitä.

Tällä kertaa pizzan täytteiksi päätyi chorizoa ja liotettuja herkkutatteja.

The Ultimate Chinese & Asian Cookbook

Kokkauksia lukemattomista keittokirjoista III

Linda Doeserin toimittaman, vuonna 1997 ilmestyneen kirjan alaotsikko on Enticing stir-fries and sensational aromatic dishes from the East. Ostin sen kirja-alesta varmasti toistakymmentä vuotta sitten, jolloin olin nykyistä kiinnostuneempi kaukomaiden keittiöiden kokeilemisesta kotona. Kovin vähän on kirjasta kuitenkaan koskaan kokkailtu, ja sen jälkeen kun Karhuherran kanssa yhdistimme taloutemme, ei kirjaan ole koskettu.

Kirjan alussa on lyhyt esittely resepteissä esiintyvistä vieraammista ruoka-aineista, välineistä ja valmistustavoista. Sen jälkeen sisällysluettelo etenee perinteiseen keittokirjatyyliin keitoista jälkiruokiin, pääruuat on järjestetty pääraaka-aineen mukaan. Niin kuin kirjan nimikin sanoo, reseptejä parin tiiliskiven painoiseen teokseen on haalittu pitkin kaukoitää Intiasta Japaniin. Läheskään aina niiden maantieteellistä alkuperää ei ole mainittu, mikä hiukkasen harmittaa.

Hapanimelien possujen ja erilaisten wokkien lisäksi kirjasta löytyi mm. useita ohjeita grillatuille possun kylkiluille ja houkuttelevan kuuloiset thai-kalapihvit, joihin tullaan jossakin vaiheessa palaamaan. Tällä kertaa testattavaksi valikoitui kuitenkin

Höyrytettyä kalaa inkiväärin ja kevätsipulin kanssa (2-3:lle)

1 n. 650-700 g painava kiinteälihainen kala (meillä nieriä), sisälmykset poistettu

hienoa merisuolaa

seesamiöljyä

2-3 kevätsipulia, leikattuna pituussuunnassa kahtia

2 rkl vaaleaa soijakastiketta (/tummaa soijakastiketta)

2 rkl kiinalaista riisiviiniä tai kuivaa sherryä (/riisiviinietikkaa)

n. 2 cm pätkä tuoretta inkivääriä ohuina suikaleina

2 rkl ruokaöljyä (meillä rypsiöljyä)

ohueksi suikaloitua kevätsipulia

Leikkaa kalaan n. 2,5 cm välein vinoviiltoja selkäruotoon saakka molemmin puolin. Hiero kala yltä päältä ja sisältä suolalla ja seesamiöljyllä. 

Levittele pituussuunnassa kahtia leikatut kevätsipulin varret kuumennusta kestävään laakeaan astiaan ja laita kala sipulin päälle. 

Sekoita soijakastike, riisiviini/-etikka/sherry ja inkiväärisuikaleet ja levitä tasaisesti kalan päälle. 

Kuumenna vesi kiehuvaksi kattilassa tai wokissa. Laita kala astiassaan höyrytyskoriin tai telineelle wokin sisään ja höyrytä 12-15 minuuttia. Höyryä pitäisi muodostuman reippaasti kypsennyksen ajan, eli vesi saa kiehua kuplimalla.

Kalan kypsennyksen loppuvaiheessa kuumenna ruokaöljy pienessä astiassa, esimerkiksi voikasari on hyvä. Ota kala astioineen höyryttimestä, ripottele päälle suikaloitua kevätsipulia ja valuta sitten kuuma öljy kalan päälle pitkin sen koko pituutta. Tarjoa heti. 

Meillä ei ollut kaikkia raaka-aineita, joten päädyimme hiukan tuunailemaan ohjetta. Olen laittanut reseptissä sulkuihin ne ainekset joilla korvasimme puuttuvat ainesosat. Käytin itse karkeakiteistä merisuolaa kalan suolaamiseen, mutta muutama isompi kide oli jäänyt liukenematta höyryssä, joten suosittelen hienoa suolaa. 

Emme ole aikaisemmin laittaneet kalaa höyryttämällä, joten tämä oli sikälikin hauska kokeilu. 12 minuutin höyrytys oli n. 650 g painavalle nieriälle juuri sopivasti. Kokeilin kypsyyttä bambuisella grillivartaalla, ja kun se upposi vaivatta kalaan, totesin että kypsää on. Paksummalta kohdaltaan kala oli tässä vaiheessa sisältä vielä hiukan punertavaa, ei kuitenkaan missään tapauksessa raa'an tuntuista.

Maku oli mukavan selkeä, kaikki maustavat ainesosat maistuivat eikä kalan oma maku hukkunut. Tarjosimme lisäkkeenä basmatiriisiä ja höyrytettyjä sokeriherneitä paahdettujen seesaminsiementen kera. Kalan liemi antoi makua riisille ja vielä rapsakoista herneistä tuli mukavasti suutuntumaa.  Tämä oli maukasta vaihtelua kalan valmistamiseen, laitamme tätä varmasti toistekin.

Ikävä kyllä testatusti aasialaisen ruuan kanssa toimiva Cono Sur Viognier on Alkossa vain tilausvalikoimassa, emmekä olleet tajunneet tilata sitä. Päädyimme sitten saman viinitalon Chardonnayhin, joka piti kiitettävästi puolensa tässä seurassa. 

Edelliset postaukset sarjassa: 
Hans Välimäki, Koti keittiössä
Sirpa Talka, Perheen ruokavuosi

Lihapullia ja spagettia

...eikun tagliatellea, piti sanomani. Olin viime viikonloppuna vaihteeksi apukokkina omassa keittiössäni, koska siskoni Päivätär tuli kokkaamaan meille Kaunotar & Kulkuri -piirretystä tutun annoksen. Yrttisten pullien resepti oli peräisin Jamie Oliverilta. Ja kylläpä osasi olla hyvää! Taisin santsata kahdesti.

Meillä oli pastana tagliatellea ja lihana luomupossua, mutta näissä voi käyttää myös naudanlihaa, tai sikaa ja nautaa sekaisin, jolloin makumaailma on tietysti erilainen.

Jamien lihapullat tomaattikastikkeessa

lihapullat:

4 rosmariinin oksaa

n. 0,25 dl vaaleita korppujauhoja (alkuperäisessä ohjeessa 12 kpl Jacob's Cream Crackers -voileipäkeksejä murskattuna hienoksi)

1 kukkurainen ruokalusikallinen kuivattua oreganoa

2 kukkuraista teelusikallista Dijon-sinappia

500 g hyvälaatuista possun tai naudan jauhelihaa, tai molempia yhdessä

1 kananmuna

merisuolaa, vastajauhettua mustapippuria

kastike:

oliiviöljyä

nippu tuoretta basilikaa

1 keskikokoinen sipuli

2 valkosipulin kynttä

puolikas tuore tai kuivattu chili

2x400 g tölkki tomaattimurskaa

2 rkl balsamiviinietikkaa

Riivi rosmariinista lehdet ja hienonna ne. Laita kulhoon jauheliha, korppujauhot, rosmariini, sinappi, oregano ja kananmuna ja mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita lihapullataikina hyvin ja leivo melko pieniksi pulliksi (annoksesta pitäisi tulla n. 24 kpl). 

Kuumenna iso paistinpannu ja lisää kunnon loraus oliiviöljyä. Paista lihapullat (parissa erässä jos tarvis) pannulla käännellen kauniin ruskeiksi ja kypsiksi, n. 8-10 minuuttia (halkaise pulla varmistaakseesi että ne ovat läpikypsiä).*

Valmista kastike: nypi basilikasta lehdet. Silppua sipuli ja valkosipuli hienoksi, mutta pidä ne erillään. Viipaloi chili ohuelti tai jos käytät kuivattua chiliä, murskaa se huhmareessa. 

Laita pastan keitinvesi tulelle kuumenemaan. Muista suola.

Kuumenna paistokasarissa kunnon luraus oliiviöljyä ja lisää siihen sipuli. Kuullottele keskilämmöllä kunnes sipuli on pehmennyt ja saanut hiukan väriä. Lisää sitten valkosipuli ja chili ja heti kun ne alkavat saada väriä, basilikan lehdet. Lisää tomaattimurska ja balsamietikka ja kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua rauhallisesti kymmenkunta minuuttia (tällä välin voit paistaa lihapullat).

Lisää kypsät lihapullat kastikkeeseen ja anna hautua miedolla lämmöllä sen aikaa kuin ottaa keittää pasta. 

* Poikkesimme ohjeesta sikäli, että teimme pullia tupla-annoksen. Isosta määrästä johtuen Päivätär paistoi pulliin vain pinnan pannulla, ja loppukypsennys hoitui uunissa 200 asteessa 10 min ajan. Kastike oli kätevä tehdä sillä aikaa.

Kiitos, sisko!