Vietimme menneen viikon loppupuoliskon syyslomaa ja kävimme laittelemassa kesäkotimme talvikuntoon.
Talvehtimispaikkaa etsivä nokkosperhonen eksyi sisälle ja täytyi auttaa takaisin ulos:
Vanhat omenapuut olivat innostuneet tuottamaan ennätyssadon:
Metsässä riitti sieniä syötäväksi ja suolattavaksi:
Vaikka sää oli välillä lähes kesäisen lämmin, alkava syksykin muistutti itsestään kovilla tuulilla ja sateella.
Silloin oli mukava kuunnella tuulen tuiverrusta ja sateen rummutusta peltikattoon sisätiloissa ja lämmittää leivinuunia, jossa paistuivat niin omenapiirakka, possu-hirvipata kuin yön yli haudutettu lammaskaalikin.
Hyvää talviunta, kesäkoti, tavataan taas keväällä kun jäät ovat lähteneet!
Se Ihan Perinteinen Omenapiirakka
kymmenkunta pientä kotimaista omenaa
kanelia
sokeria
murotaikina:
150 g voita/margariinia
1,5 dl sokeria
1 muna
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Ota voi pehmiämään. Pese omenat, viipaloi ne ja poista siemenkodat ja mahdolliset matoiset kohdat. Jos et tykkää kuorista piirakassa, kuori omenat ensin.
Tee murotaikina pohjaa varten: vaahdota keskenään pehmeä rasva ja sokeri. Lisää muna ja vatkaa hyvin. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää jauhot taikinaan.
Painele taikina uunivuoan pohjalle. Paina taikinaan omenaviipaleet oman taiteellisen näkemyksesi mukaan. Ripota päälle reippaasti kanelia ja sokeria. Paista uunissa 200 asteessa n. 30 min, eli kunnes pinta on kullanruskea ja omenat pehmeitä.
Tarjoa vaniljakastikkeen kanssa.
(Meillä oli niin kiire maistamaan piirakkaa, että kuva tuli otettua vasta maistiaisten jälkeen.)
Tulipahan muuten sekin testattua, että jos käytettävissä ei ole sähkövatkainta, sopii sokerin ja rasvan sotkemiseen vallan mainiosti perunamuusisurvin, siis sellainen reiällinen malli.
4 kommenttia:
Kylläpä herahti vesi kielelle noista omena- ja sienikuvista!
Muistanko oikein että jossain vaiheessa mietiskeltiin jotain yhteistä ruskaretkeä...? Teillä taisi olla työkiireinen syyskuu mutta ehtiihän sitä myöhemminkin!
Kissaemo, saattoipa sellaisesta retkestä hyvinkin olla puhetta. Olemme Karhuherran kanssa työmatkailemassa Lähi-idässä lokakuun alkupuolelle saakka, mutta sieltä palattuakin vielä ehtinee ruskaretkille ja ainakin suppilovahveroita metsästä löytyy. Tänään saimme hirmuisen mustatorvisienisaaliin.
Kuvissa on ihana sadonkorjuufiilis!
Perinteinen omppupiirakka on kyllä parasta syksyn herkkua mitä löytyy! Maistaisin mieluusti palasen nytkin..
Lähetä kommentti