tiistai 19. maaliskuuta 2013

Uunitomaattipasta

Piti keksiä mitä laitetaan iltaruuaksi ja mitä tehdään ryppyisille tomaateille ja vuohenjuustonjämälle. Päätin ratkaista kaikki ongelmat yhdellä iskulla, ja ehdotin Karhuherralle pastaa, joka sai vaikutteita viime kesän ihastuksestamme, Nigel Slaterin grillitomaattipastasta. Määrät ovat aika summittaisia koska tämä tehtiin näppituntumalla siitä mitä kaapissa oli.

Uunitomaattipasta (kolmelle)

puolen tusinaa parhaat päivänsä nähnyttä tomaattia
n. 100 g vuohenjuustoa
oliiviöljyä
timjamia (kuivattua tai tuoretta)
suolaa ja pippuria myllystä
loraus balsamicoa
n. 0,5 tl (intiaani-)sokeria
kourallinen tuoretta basilikaa

spagettia

parmesaania tarjoiluun

Laita uuni lämpiämään 250 asteeseen ja pastavesi tulelle.

Lohko tomaatit neljään, poista kannat. Kuori valkosipulinkynnet ja murskaa ne veitsen lappeella. Voitele laakea uunivuoka oliiviöljyllä ja siirrä tomaattilohkot ja murskatut valkosipulinkynnet vuokaan. Pilko tai murustele sekaan vuohenjuusto, mausta reippaasti timjamilla sekä suolalla ja pippurilla ja lisää reipas luraus oliiviöljyä päälle. Laita uuniin 250 asteeseen noin 10 minuutiksi. 




Sillä välin kun tomaatit tirisevät uunissa, keitä spagetti pakkauksen ohjeen mukaan. Ihanteellisesti tomaatit ovat valmiita hiukan ennen pastaa. Siirrä tomaatti-vuohenjuustoseos lämmitettyyn tarjoilukulhoon ja muussaa tomaatit karkeasti haarukalla. Sekoita kastikkeeseen revityt basilikanlehdet, sokeri ja loraus balsamicoa, tarkista maku.

Valuta spagetti ja sekoita se hyvin tomaattikastikkeeseen. Jokainen syöjä voi halutessaan raastaa annoksensa päälle vielä parmesaania.


Vuohenjuustomme oli aika kovaa, pehmeämpi juusto joka olisi sulanut ja sekoittunut tomaatin kanssa olisi voinut toimia paremmin, mutta tällaisenakin pasta oli mielestämme onnistunut kokeilu.

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Nälkää vastaan

"Anna miehelle kala, ja hän on kylläinen päivän. Opeta hänet kalastamaan, ja hän on kylläinen lopun ikäänsä." Tähän voisi lisätä, että jos opetat naisen kalastamaan, hän ruokkii myös perheensä ja nostaa sen köyhyydestä.

Koska ruoka on kiistatta tärkein keino nälän torjumisessa, päätimme me Ketun keittiössä yhdessä muiden ruokablogien kanssa osallistua Suomen UN Womenin keräykseen, jonka tavoitteena on auttaa kehitysmaiden naisia auttamaan itseään ja perheitään.

Tässä kampanjan keulakuvan Sikke Sumarin tervehdys:



Ruoka on elinehto – ilman sitä ei pitkälle pötkitä.

Mutta ruoka merkitsee myös nautintoa. Ruoka on arvokas asia, jota pitää kunnioittaa. Siksi on tärkeää arvostaen käyttää parhaita raaka-aineita, kun ruokaa valmistaa. Minua huolestuttaa ruoan tuhlaaminen: siitä on tullut kulutushyödyke, jota kaupat ovat tulvillaan ja paljon menee hukkaan.



Samaan aikaan liian moni perhe maailmassa menee tänäänkin nälkäisenä nukkumaan. Meillä on kuitenkin keino, jolla voimme täyttää tyhjät lautaset.



Naisilla on kaikki valmiudet tuottaa ruokaa, mutta heidän mahdollisuutensa ovat rajalliset. Paremmat toimintamahdollisuuksien myötä naiset voivat suunnata energiansa ja kykynsä oikein. Siitä hyötyvät kaikki. Kehitysmaiden viljelijänaiset voivat nostaa 150 miljoonaa ihmistä nälästä, kun he saavat oikeuden maahan, koulutukseen ja kunnollisiin työvälineisiin.



MasterChef-keittiössä kokataan tiistaina tämän hyvän asian puolesta. Myös tässä blogissa tehdään hyvää, ja sinäkin voit osallistua. Nyt alkaa ruokablogien yhteinen hyväntekeväisyystempaus! Kisaan osallistuvat blogit keräävät varoja naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen maailmassa.



Ketun keittiössä -blogilla on oma keräyssivu osoitteessa https://jelpi.fi/kerayssivut/nalkaa-vastaan-ketun-keittiossa.  Tee lahjoitus nyt ja auta naisia taistelemaan nälkää vastaan!



Yhdessä olemme enemmän.



Terveisin



Sikke Sumari



lauantai 9. maaliskuuta 2013

Laiska lauantaiaamu

Siskoni oli meillä viettämässä naistenpäivää leivosten, kuohuviinin ja elokuvan merkeissä, ja jäi yökylään. Siitä saatiinkin hyvä syy laittaa aamiaista hiukan pidemmän kaavan mukaan ja viipyä pöydässä pari tuntia.

Asiaankuuluvien tuoreiden leipien, juustojen, leikkeleiden ja tuoremehujen lisäksi laitoin meille tuorepuuroa (elämäni ihka ensimmäinen kokeilu valmistaa sitä itse). Aamiaisen huipennuksena nautimme tätä mainiota Fanni ja Kanelin vinkkaamaa pekoni-pinaattivuokaa, jonka valmistukseen osallistuivat kaikki.

Pekoni-pinaattivuoka 

8 siivua pekonia
1 rkl oliiviöljyä
1 salottisipuli
100 g pinaattia
5 kananmunaa 
3,5 dl maitoa
ripaus muskottia
suolaa ja pippuria myllystä (huomaa että suolaa tulee myös juustosta)
1,5 dl gruyere-juustoa (muukin juusto soveltuu)
1 litra leipäkuutioita - myös kuivettunut leipä käy (kunhan se ei maistu tunkkaiselta!)

Leikkaa pekonisiivut pieniksi paloiksi ja paista ne rapeiksi pannulle. Siirrä talouspaperin päälle lautaselle odottamaan. 

Kuullota silputtu salottisipuli oliiviöljyssä. Lisää oannulle pinaatti ja kääntele kunnes pinaatti pehmenee. Sekoita joukkoon pekoninpalat.

Vatkaa kulhossa kananmunat ja lisää joukkoon maito. Mausta suolalla, muskotilla ja pippurilla.

Leikkaa leipä reilunkokoisiksi kuutioiksi. Itse käytin kuivaa leipää - olen säästellyt vaalean leivän kannikoita aikomuksena tehdä niistä jossain vaiheessa korppujauhoa, mutta nyt ne pääsivätkin tähän vuokaan. Petkeleellä vain karkeasti paloiksi, kulhoon odottamaan ja hiukan maitoa päälle pehmentämään kuivaa leipää.

Raasta juusto. En löytänyt eilen kaupasta gruyerea, joten sekoitin emmental- ja parmesaaniraasteita, mikä mielestäni toimi oikein hyvin. Pinaattia oli hieman reilummin kuin ohjeessa, 140 g, mutta se ei ainakaan haitannut.

Laita uunivuoan pohjalle kerroksittain leipäkuutioita, pekoni-pinaattiseosta ja juustoraastetta. Alkuperäisessä ohjeessa leipää ja pinaatti-pekoniseosta laitettiin kaksi kerrosta kumpaakin, mutta meidän vuokamme on niin iso että kerroksia tuli vain yksi kumpaakin. 

Kaada päälle munamaito ja painele kevyesti että leipäkuutiot kostuvat. Koska paistoksemme oli litteämpi, aivan kaikkea munamaitoa en sitten vuokaan käyttänyt, etttei paistos aivan uinut munamaidossa. 

Paista 200 asteessa 40-50 min (hieman uunin keskitasoa alempana, jos käytät sähköuunia). Suojaa tarvittaessa pinta loppuvaiheessa foliolla. 


Tämä oli tosi hyvää, ja tuumimme että tuhdin aamiaisen lisäksi vuoka toimisi myös iltasuolapalana.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails