torstai 2. syyskuuta 2010

Paljastuksia Ketun keittiöstä

En yleensä tartu meemeihin, mutta tämä Kulinaarimurulassa vastaan tullut meemi liittyy läheisesti ruuanlaittoon ja oli sitä paitsi minusta aika hauska.

Mikä on ensimmäinen leipomis- tai kokkailumuistosi?

Varhaisin on varmaankin joulupiparien tekeminen äidin kanssa. Maustepiparitaikinan teko oli kiehtovaa, varsinkin se vaihe jossa siirappia ja mausteita kuumennettiin kattilassa. Eriväristen jauheiden sekoittaminen ruskeaan mönjään oli kuin noidan keittiöstä ja kattilasta nousi ihana tuoksu.

Kuka on vaikuttanut ruuanlaittoosi eniten?


Äijä-Ari, joka herätti minussa keittotaidollisen kunnianhimon, ja oma äitini, jonka ansiosta tiedän, miltä hyvä ruoka maistuu. Äidiltä olen myös saanut kaikki perusreseptit kuten karjalanpaistin ja vispipuuron ohjeet.


Onko sinulla valokuvaa todisteeksi varhaisista kokkailuistasi?

Ei, mikä johtuu ehkä siitä että niin kauan kuin asuin äidin lihapatojen ääressä, en itse juurikaan kokkaillut (poislukien nuo piparinleipomiset ja sen sellaiset). Varhaisimmat yritelmäni sen jälkeen kun muutin pois kotoa eivät siedä tarkempaa muistelua.

Kärsitkö jonkinlaisesta ruoanlaiton pelosta, saako ajatuskin jonkin ruokalajin kokkailusta kämmenesi hikoamaan?

Mikä tahansa ohje, jossa on liivatetta, joutuu suoraa päätä ö-mappiin - liivate ja minä emme vain sovi yhteen. Ihan tavallista pullataikinaa kohtaan tunnen myös kammoa, johtuen traumaattisesta kokemuksesta teini-iässä.  Pullapitkoksi aiottu tuotos muistutti uunista tultuaan enemmän hiiltynyttä halkoa, ja oli sisältä raaka.

Mikä on käytetyin tai eniten arvostamasi keittiöväline ja suurin pettymyksesi mitä keittiövälineisiin tulee?

Hyvät veitset, merkkifriikki en ole, mutta veitsen täytyy olla terävä ja tarpeeksi painava että leikkaaminen sujuu helposti eikä ole ärsyttävää nysväämistä. Rakastan myös Iittalan All steel -teräskulhoja, ne ovat käytännöllisesti katsoen tuhoutumattomia.

Suurin pettymys on ehkä Hackmanin Matador -pannu, jonka piti kestää kovia lämpötiloja. Silti se kärventyi meillä parissa vuodessa pilalle. 

Nimeä jokin hauska tai outo ruokakombinaatio josta todella pidät?

Tykkään laittaa maksamakkaraa ja juustoa samalle leivälle, ja se on Karhuherran mielestä omituista. Muut kummallisuudet, kuten juusto-kaakaoleivät ja ruisleivän voin ja ketsupin kanssa, olen jättänyt lapsuuteen.

Nimeä kolme syötävää tai ruokalajia, joita ilman et vain voi elää?

Kala, kreikkalainen jugurtti hunajan kanssa, juustot... äh, ei kolme riitä. Ainakin pekoni pitäisi vielä saada mahtumaan mukaan.

Mitä ruoanlaitostasi puuttuu?

Jälkiruokia, olen todella laiska tekemään jälkkäreitä. Arkiruuanlaitosta puuttuu myös kokeilua ja viitseliäisyyttä, tulee toistettua niitä samoja helppoja, säilytystä ja lämmitystä kestäviä keittoja, laatikoita ja kiusauksia.

5 kommenttia:

Merituuli kirjoitti...

Vai noitakeittiö...:)

Meillä kaksi matadoria meni kahdessa viikossa, kolmatta emme suostuneet enää ottamaan tilalle.

kiva oli lukea tämä!

ari kirjoitti...

Tää on nyt vähän enemmän kuin hiukan imarreltu.

Mä olen myös täysin pettynyt noihin muka kuumankestäviin muovipannuihin. Nykyään on myös timanttipannuja, joita minulle on yritetty myydä kestävinä, mutta muovipannumuistot ovat jättäneet jälkeensä runsaasti kyynisyyttä. Onko kellään niistä kokemusta?

TiV kirjoitti...

Yep, matadorit joutaa mennä. Tämän hetkinen suosikki on Swiss Diamond. Kallis, tolkuttoman kallis, mutta paras MONISTA käyttämistäni.

Ketturouva kirjoitti...

Merituuli, näytästää olevan matadoreista huonoja kokemuksia useammillakin.

ari, kunnia sille jolle se kuuluu. :) Me on mietitty jonkun pinnoitepannun hankkimista miedompia lämpötiloja vaativaan paistamiseen.

TiV, viitaten ylläolevaan vastaukseen arille, pitääpä varmaan katsoa tuollaista sveitsintimanttia sitten.

Ketturouva kirjoitti...

Koska olin maininnut Hackmannin nimeltä, lisäsin reiluuden nimissä myös Iittalan.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails