tiistai 3. maaliskuuta 2015

Yhdeksän vuotta Ketun keittiössä

Ketun keittiö täyttää aivan näinä päivinä yhdeksän vuotta. Lähtökohtanamme oli aikanaan pyrkiä laittamaan hyvää ruokaa myös vauva- ja pikkulapsiperheessä. Vannoin, että eineskalapuikot ja kananuggetit eivät hiivi meidän ruokapöytäämme, ja tästä olemme pitäneet kiinni. Kyllä meillä tosin eineksiäkin välillä syödään - aina ei ehdi tai jaksa kokata alusta asti.

Kuluneiden vuosien aikana Poika on ehtinyt kasvaa Ketturouvan aterioinnin säännönmukaisesti keskeyttäneestä kääröstä jo miltei äitinsä mittaiseksi miehenaluksi, joka osallistuu mielellään keittiöpuuhiin, maistelee ilahduttavan ennakkoluulottomasti uusia ruokia ja syö melkein aikuisen edestä.

Perheeseemme on liittynyt myös karvainen jäsen, nyt vajaan kahden vuoden ikäinen paimensukuinen suomenlapinkoira Pyry, joka pitää huolen siitä että hävikistä tulee ainakin jonkun herkkua. Neljällä jalalla kulkeva biojätteenkäsittelylaitoksemme syö kaikkea paitsi raakoja kasviksia, tai söisi jos annettaisiin. Pyryn terävähampaiseen kitaan katoavat niin lohennahat kuin jäniksen perkeetkin, ruuantähteistä puhumattakaan. Uskollisesti se pitää meille seuraa keittiössä, valmiina nuolaisemaan mahdolliset ruuanvalmistuksen tiimellyksessä lattialle putoavat rippuset. Lisäksi Pyry huolehtii myös etenkin emäntänsä liikunnantarpeesta. Personal trainer siis samassa paketissa!

Uuteen kotiin ja keittiöön olemme muuttaneet blogin elinaikana jo kahdesti - ensin pienestä Helsingin itäisen kantakaupungin kaksiosta lähiöön ja viime vuoden loppupuolella kokonaan pois Helsingistä, miltei maalle omakotitaloon, jota ympäröi ihastuttava puutarha omena- ja luumupuineen sekä marjapensaineen. Kevään mittaan toivottavasti kasvimaakin saadaan alulle.

Muutto- ja työkuvioissa viime vuoden blogisaldo jäi kaikkien aikojen alhaisimmaksi. Kiitos uskollisille lukijoille siitä, että liikennettä on Ketun keittiössä kuitenkin ollut blogin hiljaiselosta huolimatta. Lupaamme petrata suoritusta tänä vuonna.

Näin kymmenettä vuotta aloitellessa olisi hauska kuulla, mikä on itse kunkin lukijamme lempiresepti niistä joita Ketun keittiössä on julkaistu. Onko jokin resepti jonka takia palaat blogiin yhä uudestaan, ja mikä tekee juuri siitä suosikkisi?




6 kommenttia:

Nanna kirjoitti...

Eilen jo yritin kommentoida ja onnitella 9-vuotiasta blogipioneeria, mutta näköjään kommentti on jäänyt jonnekin matkalle.
Onnittelut siis!

Palaan blogiinne aina, en niinkään minkään tietyn reseptin, vaan yleisen tunnelman takia (ja kiinnostavien reseptien!)

rk kirjoitti...

Onnea 9-vuotiaalle! Mielenkiintoisia reseptejä ja hyvä asenne Ketun keittiössä :D Biojätelaitoksen ja personal trainerin combinaatio on hieno juttu - ja se että koirankaan ei tarvitse rouskuttaa nappuloita. Hyvä te!

Merja kirjoitti...

Onnea 9-vuotiaalle!

Karvainen biojätteenkäsittelijä on tarpeellinen keittiössä. Meillä tosin hurtat ovat toisinaan hieman liian oma-aloitteisia, meinasi juuri peuranpihvi mennä väärään suuhun. Kasvattaa valppautta (tai tuo esille hetkittäin herpaantuvan valppauden;).

Jael kirjoitti...

Vau,teillä on kyllä pitkä ura täällä blogimaailmassa,joten rutkasti onnea!

Andalusiana kirjoitti...

mabrouk ja mazel tov! shampanjalla seuraaville vuosille x

Ketturouva kirjoitti...

Kiitos kaikille onnitteluista!

Ketun keittiössä on tosiaan kokattu kauan, vaikka päivitämme harvakseltaan.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails