Munakoisopasta

Munakoiso on minulle melko myöhäinen mieltymys, mutta nykyisin olen noiden puikeiden ja kauniin sinipunaisten kasvisten suuri ystävä. Useimmiten koisot tulee syötyä grillattuna tai mutabbal-tahnan muodossa. Tällä kertaa grillattu munakoiso yhdistyi pastaan ja pähkinäiseen kastikkeeseen.

Herkullisen maun lisäksi tämän Smitten Kitchen -blogista bongaamani pastan erinomainen ominaisuus on myös se, että sen voi syödä joko lämpimänä tai kylmänä pastasalaattina, ja se on hyvää kummallakin tavalla.  

Munakoisopasta(-salaatti)

1 keskikokoinen munakoiso
suolaa
oliiviöljyä
vastajauhettua mustapippuria
sherry- tai punaviinietikkaa
reilu 50 g ricotta salata -juustoa
2 rkl sileälehtistä persiljaa tai basilikaa silputtuna

400 g pastaa, esim. fusilli sopii hyvin 
 
kastike:

vajaa 2 dl paahdettuja saksanpähkinöitä
3 rkl raastettua parmesaania
1 pieni valkosipulin kynsi
parin timjaminoksan lehdet
2 tl sherryetikkaa
suolaa
n. 0,6 dl oliiviöljyä  
noin 3 kpl aurinkokuivatun tomaatin siivuja
vastajauhettua mustapippuria ja/tai chilihiutaleita

Kuumenna grilli. Leikkaa munakoiso vajaan sentin paksuisiksi viipaleiksi. Voitele viipaleet molemmin puolin oliiviöljyllä, ripota niille suolaa ja pippuria, ja paahda niitä 5-8 minuuttia puoleltaan, kunnes ne ovat saaneet mukavan paahtuneen pinnan. Kun koisot ovat jäähtyneet, leikkaa ne kuutioiksi. (Vaihtoehtoisesti voit suorittaa paahtamisen myös uunissa.)
  
Valmista kastike sekoittamalla kaikki ainekset teho- tai sauvasekoittimella. Maistele etikka, suola ja pippuri kohdilleen. 

Sekoita ensin kastike ja sitten munakoisot kypsään pastaan ja lisää tarvittaessa hieman oliiviöljyä ja etikkaa. Lisää lopuksi ricotta salata -juusto ja silputut yrtit.

 

Uunijuusto

Maalle muutto on mahdollistanut varsinaisen lähiruokabuumin meidän perheessämme. Karhuherran viimeisin löytö oli maitotila, josta saimme ternimaitoa.

Olin hieman epäuskoinen ohjeen suhteen - mitä, eikö siihen tule edes kananmunaa? Millä se pysyy kasassa? Mutta niin vain lpputulos oli erittäin onnistunut ja suorastaan odottamattoman herkullinen. Varsinkin mummon tekemän mustikkahillon kanssa. 

Ternimaitouunijuusto

1 l ternimaitoa
0,5 tl suolaa
1 rkl sokeria

Sekoita ainekset ja kaada korkealaitaiseen uunivuokaan. Paista 150-175 asteessa 40-50 minuuttia. 

 

Pinaattipasta

Kun kävin läpi kesältä kertynyttä polkattavien ruokalajien pinoa, totesin että tämän kesän teema keittiössämme on selvästi ollut pasta. Minkä vuoksi? Koska pasta on nopealaittoista ja sitä on helppo muunnella. Kiireisen kotikeittäjän arjen pelastus. 

Puutarhan yllättäjä puolestaan oli tänä vuonna pinaatti, joka kukoisti alkukesästä runsaana ja rehevänä. Muistan että aloittelevan opiskelijakeittiöni gurmeeta melkein neljännesvuosisata sitten oli pakastepinaatista ja fetajuustosta laadittu pastakastike tagliatellen kera nautittuna. Tässä, alun perin Anna-lehdessä ilmestyneessä ohjeessa, oli hieman enemmän yritystä. Hyvin upposi, myös Poikaan. 

Pinaattipasta (neljälle)

250 g tuoretta pinaattia

loraus oliiviöljyä

4 valkosipulin kynttä

Hienonnettu sipuli

0,5-1 tuoretta punaista chiliä

1 dl kermaa

tuoretta basilikaa

parmesaania raastettuna 

mustapippuria 

suolaa

+ spagettia 300-400 g syöjien nälän asteesta riippuen  

Huuhdo ja valuta hyvin tuoreet pinaatinlehdet. Laita pastavesi kiehumaan ennen kuin aloitat kastikkeen, koska se valmistuu todella nopeasti.

Kuumenna öljy pannussa ja lisää hienonnettu sipuli, silputtu chili (poista siemenet) ja viipaloidut valkosipulinkynnet. Kuullota. Lisää pinaatti ja pyörittele nopeasti pannussa kunnes pinaatti pehmenee. Lisää kerma, keitä vikkelästi vähän kokoon ja mausta suolalla ja mustapippurilla. 

Valuta ohjeen mukaan keitetty spagetti ja sekoita se kastikkeeseen. Silppua päälle reippaasti basilikanlehtiä ja raasta huipennukseksi ronskisti parmesaania.

Etonin sotku

Eton mess eli suomennettuna Etonin sotku on se, mitä tapahtuu kun marenkipohja menee kappaleiksi kuljetuksessa eikä tule pavlovaa.

Eton mess

marenkia murusteltuna
kermavaahtoa
hedelmiä tai marjoja

Kesäinen Etonin sotku pinnallaan vasta poimittuja metsämansikoita.

Mallasleipää

Näinkin vanhaksi minun piti elää, ennen kuin uskaltauduin kokeilemaan kotikaljan valmistusta.

Mallaspussin kyljessä tuli ohje myös mallasleipään, jota voi valmistaa kotikaljan käyttämisestä syntyvästä mäskistä. Eipä siis muuta kuin kalja pulloihin ja leipomaan!

Mallas-viikunaleipä (2 limppua)

n. 3 dl kotikaljan valmistuksesta jäänyttä mallasmäskiä (tai 1,5 dl maltaita, jotka kiehautetaan 3 dl:ssa vettä)
2,5 dl piimää
0,5 rkl suolaa
25 g hiivaa (=puolikas hiiva) 
0,75 dl siirappia
4 dl ruisjauhoja
1 dl talkkunajauhoja
n. 6 dl vehnä- tai hiivaleipäjauhoja
0,75 dl auringonkukansiemeniä
100 g kuivattuja viikunoita
n. 40 g voita tai margariinia

Sekoita mallasmäskiin hieman lämmitetty piimä - seoksen tulisi olla kädenlämpöistä. 

Lisää suola, hiirva, siirappi, talkkuna ja ruisjauhot. Leikkaa viikunat paloiksi ja sekoita ne ja auringonkukansiemenet taikinaan. 
'
Alusta taikina vehnä- tai hiivaleipäjauhoilla melko napakski. Lopuksi lisää pehmeä rasva ja anna taikinan kohota. 

Leivo taikinasta kaksi leipää, ja anna niiden kohota liinan alla. Pistele kohonneet leivät tai leikkaa niihin veitsellä viillot. Voit voidella leivät halutessasi kananmunalla ja ripotella koristeeksi auringonkukansiemeniä. 

Paista leipiä 200 asteessa 50-60 minuuttia. Kokeile kypsyyttä koputtamalla leivän pohjaa. Kun koputtaessa kuuluu ontto, kumahteleva ääni, leivät ovat kypsiä. 

Mallasleivät ovat parhaimmillaan muutaman päivän kuluttua.