Ohjeen pohjana on ystävältä vuosia sitten saatu sipulipiirakan resepti, jonka alkuperä on jäänyt hämärän peittoon. Halusin kuitenkin laittaa piirakkaan monenlaisia sipuleita, ja sovitin reseptiä muutenkin uusiksi sen mukaan mitä kaapista löytyi.
Neljän sipulin piirakka (2-4:lle)
taikina:
1 dl juoksevaa oivariinia tai 100 g pehmeää voita
1 dl parmesan-raastetta
0,5 dl kermaa
n. 2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
täyte:
voita
1 pienehkö purjo
1 punasipuli
1 keltasipuli
1-2 valkosipulin kynttä
n. 2 rkl balsamicoa
reilusti tuoretta tai kuivattua timjamia
hyppysellinen muskottipähkinää
mustapippuria, ripaus suolaa
n. 1 tl juoksevaa hunajaa
--
1 dl kermaa
2 kananmunaa
1 dl parmesaaniraastetta
Valmista ensin taikina: sekoita oivariini, juustoraaste ja kerma ja lisää niihin vehnäjauhoja kunnes saat aikaan pehmeän mutta leipoutuvan ja käsistä irtoavan taikinan. Loppuvaiheessa vehnäjauhojen lisäämistä sekoita mukaan myös leivinjauhe. Pistä taikina syrjään - jos taikina tuntuu kovin löysältä voit panna sen hetkeksi viileään.
Viipaloi purjo, kelta- ja punasipuli sekä valkosipulin kynnet. Sulata pannussa hyvänlainen nokare voita ja kuullota sipuleita hetki. Lisää sitten balsamico, mausteet ja hunaja ja hauduttele vielä tovi sekoitellen, kunnes sipulit ovat pehmenneet mutta eivät ole vielä ihan löysiä. Siirrä syrjään tulelta.
Sekoita kulhossa kerma, kananmunat ja juustoraaste.
Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi*. Painele taikina vuoan pohjalle ja noin puoliväliin reunoille. Kippaa päälle sipuliseos ja levittele tasaisesti pitkin pohjaa. Lopuksi valuta sipuliseoksen päälle munajuustokerma.
Paista uunissa 200 asteessa noin puoli tuntia (tämä oli kaasu-uunissamme aivan optimaalinen aika, uudessa ja tehokkaassa sähköuunissa voisi riittää hiukan vähempi, 20-25 min).
Anna piirakan jäähtyä vähän aikaa uunista ottamisen jälkeen ja tarjoa vaikkapa salaatin kanssa.
Vaikka itse sanonkin niin tämä oli melkein täydellistä. Piirakka oli niin hyvää että söimme sen Karhuherran kanssa kahteen pekkaan yhdeltä istumalta. Paistunut reuna maistui herkullisesti juustogrissiniltä.
*Irtopohjavuoan paperoiminen onnistuu helpoimmin ottamalla riittävän suuri suorakaiteen muotoinen pätkä leivinpaperia, sijoittamalla se irtopohjavuoan pohjan päälle, kiinnittämällä sitten reunus ja sen jälkeen saksimalla liiat pois. (Tämä menettely voi olla muille itsestäänselvyys mutta minulle ei ensimmäisellä kerralla ollut, kun ohjeessa käskettiin paperoida irtopohjavuoka.)
2 kommenttia:
Tässä se on! Vaali-illan iltapala. Kai tää käy shampanjan kanssa?
Hannele, shampanja käy kaiken kanssa. :)
Lähetä kommentti