Karhuherran syntymäpäivälle sattui huono sää, joten jouduimme tekemään poikkeuksen kulttuuripiknikkien perinteestä. Sen sijaan päätimme toteuttaa pitkään puheena olleen ravintolareissun eli piipahtaa Porvooseen testaamaan ravintola Timbaalin etanat ja seisovan saaristolaispöydän. Karhuherra vakuutti Roquefort-etanoiden olevan maukkaita - itse en tämän herkun päälle ole valitettavasti vielä oppinut ymmärtämään.
Saaristolaisherkut (lohta savustettuna, kylmäsavustettuna ja graavattuna sekä erilaisia sillejä ja hiilikalaa joka jäi tunnistamatta, tuoretta ruisleipää, pääruokana lohikeittoa) olivat nekin maukkaita, tosin hieman vähemmän lohta ja sen tilalla jotakin muuta kalaa olisi voinut toivoa. Kokemuksen perusteella päätimme ehdottomasti palata ja nautiskella ensi kerralla listan herkulliselta kuulostavista antimista ajan kanssa.
Juhannuspäivänä sää oli kaunis ja koitti vihdoin tilaisuus pistää kokeeseen Päivättären syntymäpäivälahja sankarillemme, nimittäin tämä Sagaformin piknik-reppu:
Pakkasimme mukaan viinit, leivät, salaatit, saksalaiset olutmakkarat ja jo tutuksi tulleet aura-perunanyytit ja suuntasimme luonnon helmaan. Hyväksi havaitun työnjaon mukaisesti Päivätär oli huolehtinut jälkiruuasta, joka oli tällä kertaa suussasulavaa mansikkatorttua, joka on tämän ohjeen sovellus.
torttuun tarvitaan:
piirakkavuoka, jossa saa olla melko korkeat laidat (minulla halkaisija 28 cm)
2 pkt murotaikinaa, esim. Sunnuntai (taikinaa tosin jäi yli)
n. 1 l kypsiä, tuoreita mansikoita - riippuen vuoan koosta
yhden sitruunan mehu
noin 1 dl sokeria
1-2 rkl perunajauhoja
Pese ja perkaa mansikat ja leikkaa ne kahtia. Kaulitse pohjan taikina ja asettele vuokaan, leikkaa ylimääräinen taikina reunoilta pois. Sekoita mansikoihin muut aineet ja kumoa vuokaan. Kaulitse piiraan kansi. Sivele pohjan reunoja vedellä ennen kuin nostat kannen paikalleen. Leikkaa taas ylimääräinen taikina pois ja painele kansi sormella kiinni vuoan reunoilta. Tee veitsellä kanteen muutama viilto tai haluamiasi kuvioita. Paista 200 asteessa uunin alatasolla 45 minuuttia tai pidempään, kunnes piiras on kauniin ruskea.
Parasta vaniljakastikkeen, kermavaahdon tai vaniljajäätelön kanssa seuraavana päivänä.
PS. Ensimmäisen kuvan etana ei päätynyt pannuun, vaan elelee luultavasti edelleen porvoolaisen kiviaidan kolossa. Kaunis kiitos kuvista ja reseptistä Päivättärelle!
2 kommenttia:
Niin kuin jo mainitsin, olin ajatuksissani laittanut reseptiin 1/2 l mansikoita, kun pitäisi olla litra - korjaathan!
-Päivätär
Hups, unohdin korjata. Nyt on korjattu.
Lähetä kommentti