torstai 10. maaliskuuta 2011

Lasilla on väliä

Jos joku olisi väittänyt minulle tiistaiaamuna, että viinin maku riippuu siitä, millaisesta lasista sen juo, en olisi uskonut, tai olisin väittänyt vaikutuksen olevan korkeintaan juojan korvien välissä.

Osallistuimme siis tiistai-iltana monen muun mukavan ruokabloggaajan kanssa Decanter Oy:n järjestämään viininmaistelutilaisuuteen, jossa pääsimme Essi Mäntylahden opastuksella kokeilemaan erilaisista rypäleistä tehtyjä viinejä sekä niille vartavasten tehdyistä Riedelin laseista, että muista viinilaseista ja muille viineille tehdyistä Riedelin laseista. En ole koskaan ennen ollut maistelemassa viinejä, enkä ole aikaisemmin myöskään oikein mieltänyt, miksi eri viineille on erilaiset lasit. Ällistykseni olikin melkoinen, mutta pakko kai se on uskoa oman haju- ja makuaistinsa todistusta: lasilla ja lasilla todellakin on eroa.

Sauvignon Blanc, joka sopivasta lasista maistuu raikkaan hedelmäiseltä, on vääränlaisesta lasista pelkästään pistävän hapokasta valkkaria. Liian avonaisessa lasissa pehmeä Pinot Noir menettää makunsa kokonaan, ja rehdiksi ja ryhdikkääksi punaviiniksi esittäytynyt Cabernet Sauvignon muuttuukin liian umpinaisessa lasissa hyökkääväksi. Kaikkein hämmästyttävintä oli ehkä se, mitä standardoitu viininmaistelulasi teki kaikille kokeilluille viineille - viini kuin viini oli yksinkertaisesti pahaa.

Pitäisikö nyt sitten ostaa jokaiselle rypäleelle oma lasinsa? Ei sentään, jos ei välttämättä halua hifistellä (ja sijoittaa pientä omaisuutta lasitavaraan). Yksillä hyvillä yleislaseilla pääsee oikein kelpo tulokseen. Itse ajattelisin että valko- ja punaviineille on hyvä olla omat lasinsa, sillä näissä ne suurimmat erot tuntuivat olevan - pieni, kapeasuinen valkoviinilasi tekee tanniinisesta punaviinistä helposti suorastaan kitkerän, kun taas isommasta ja leveämmästä punaviinilasista valkoviinin aromit pääsevät karkuun. Chardonnaylle tosin sopisi hyvinkin suuri ja avarasuinen lasi, mutta mitä muuta siitä voisi tarjota, en tiedä. Punaviinin tällainen kultakalamalja ainakin "tappaa".

Viinien jälkeen maistelimme Marko ja Tiina Laasosen luotsaaman, tämän vuoden alussa aloittaneen Rullan riisipaperirullia, jotka ovat kuulemma maailmalla nouseva ruokatrendi. Meille oli tarjolla kolmea sorttia: tofua ja sientä, lohta sekä ankkaa, kostukkeeksi kala- ja sienikastikepohjaisia dippejä ja seuraksi pirteän tulista salaattia. Pidin kaikista tarjotuista rullista, mutta yhdistelmä ankkarulla + sienikastike oli suosikkini. Läpikuultavat riisipaperirullat ovat kauniita katsellakin. Kaiken lisäksi riisipaperi pitää paketin koossa ja sormet puhtaina. Maistelemaan rullia pääsee tällä hetkellä Helsinki-Vantaan lentokentällä - tai tilaamalla rullia kotiin.

Viinejä ja riisirullia maistellessa ja mukavia jutustellessa ilta vilahti ihan huomaamatta yhdeksään. Siinä vaiheessa meidän täytyi pahoitellen alkaa tehdä lähtöä kotiin, että lapsenvahtikin pääsisi joskus omaansa.

Sattumoisin tiistaina tuli täyteen myös viisi vuotta virtuaalikeittiössämme. Viininmaistelu hyvässä seurassa olikin hieno tapa viettää tätä juhlapäivää! Lisäksi saimme vielä synttärilahjojakin: tilaisuuden emäntä oli pakannut jokaiselle osanottajalle lahjakassit, joista löytyi myös kaksi kappaletta Riedelin jalattomia viinilaseja. Lasin muoto on siis aivan kuin viinilasissa, mutta jalka puuttuu. Laseja piti tietysti testata heti seuraavana iltana viikonlopulta jääneen ruuanlaittovalkkarin jämillä. Viini ei ollut kovin kummoinen, mutta kyllä sieltä Chardonnayn voimainen tuoksu löytyi, nyt kun sitä edellisiltana oli opeteltu haistelemaan. Toisaalta, ehkä tämäkin viini olisi ollut enemmän edukseen siitä isosta Chardonnay-lasista?

Tämä valaistumisen hetki saattaa kyllä koitua vielä meille kalliiksi, koska lasikaapin sisältöä on jo tullut alettua katsella entistä kriittisemmällä silmällä.

PS. Helkan keittiössä oikuttelun aloittanut Canonimme teki myöhemmin täyden lakon ja on edelleen huollossa. Unohdin pokkarin kotiin, ja ottamani kännykkäkamerakuvat tekevät niin laseille kuin rullillekin suunnilleen yhtä paljon oikeutta kuin stardardoitu viininmaistelulasi viinille. Paikalla oli kuitenkin useita kamerallisia lajitovereita, joten kuviakin päässee ihailemaan ennen pitkää esim. Liemessä-blogin tai Sillä sipulin sivuilta.

7 kommenttia:

tei kirjoitti...

Ovatko nuo riisipaperirullat sama kuin kevatkaaryleet, (fresh) spring rolls? Jos niin, eihan se mikaan uusi trendi ole, tai tietysti riippuu miten maailma maaritellaan :)

andris kirjoitti...

Oppisinkohan itsekin pitämään viineistä, jos maistelisin niitä oikeanlaisista laseista..? Tähän mennessä viinit eivät ole oikein vakuuttaneet, vaikka säännöllisen epäsäännöllisesti olen niitä koittanut maistella :)

Anonyymi kirjoitti...

Kevätkääryle on yleensä fritattu, riisipaperirullaa ei. Tavan kinkkimuonaloissa kevätkääryleessä on täytteenä jotain kasvista, riisipaperirullassa voi olla vaikka tofua tai lihaa. Fresh spring roll näyttää olevan aika saman näköinen nyytti.

Ketturouva kirjoitti...

tei, niin kuin anonyymi kommentaattori jo sanoikin, nuo riisirullat eivät olleet friteerattuja. Täällä en ole ennen noita "tuorerullia" nähnyt, enkä muista nähneeni muuallakaan Euroopassa. Kuulemma esim. Australiassa niitä syödään paljon. Alkujaan vietnamilaista keittiötä edustivat nämä meille tarjotut.

andris, viinillä ja viinilläkin on kyllä eroa. Ja sillä, minkä kanssa niitä tarjotaan on väliä - epäonnistunut viinin ja ruuan yhdistäminen voi johtaa siihen ettei kumpikaan pääse oikein oikeuksiinsa.

Ketturouva kirjoitti...

(korjasin muuten pari virhettä tekstistä tässä samalla, viime yönä jäi näköjään oikolukijaltakin jotain huomaamatta)

tei kirjoitti...

Joo, ne uppopaistamattomat kulkee nimella "fresh spring rolls" ja taalla Kaakkois-Aasiassa (jossa ne on ihan vakiokamaa, ja teemme niita kotonakin usein, koska ne on kevyttahyvaa) niissa on useimmiten kasviksia (salaattia, ituja, kurkkua, porkkanaa ...), yrtteja (minttua, basilikaa ...) ja (katka)rapua tai kalaa.

Ensimmaisen kerran tuoreisiin kevatkaarylesiin tormasin Pohjois-Amerikassa, jopa Alaskassa. Olen myos syonyt niita Islannissa jokunen vuosi sitten.

Aika kummallista etta eivat ole rantautuneet Suomeen, koska vietnamilaisia siella on ollut jo aika pitkaan ...

Karhuherra kirjoitti...

Jaa että fresh spring rolls. Wikipedia tuntee ko.rullat nimellä "Summer rolls". ;-) No joo, on siellä myös nimitys "fresh spring roll". Monen muun nimen ohella.

http://en.wikipedia.org/wiki/Summer_roll

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails