Sipulibhajit ja voikananpoika

Kun minulla nuorena ei rahattomana opiskelijana ollut varaa matkustella ympäriinsä, aloin tutustua muihin kulttuureihin syömällä. Intialainen ruoka vei kieleni heti ravintolassa tapahtuneella ensikosketuksella, ja siitä saakka olen itsekin yrittänyt opetella sitä laittamaan. Suureellisimmillaan laitoin silloisen yksiöni postimerkin kokoisessa keittiössä kymmenkunnalle kaverille seitsemän ruokalajin intialaisen aterian, ja tarjosin alkupalaksi sipulibhajeja. Siihen aikaan en ollut vielä Ketturouva, vaan pelkkä Kettu, eikä blogeista oltu vielä kuultukaan.

Voitte ehkä kuvitella mikä taivas intialaisen ruuan ystävälle oli eräs keski-englantilainen kaupunki, jonka asujaimistosta liki puolet on juuriltaan Intian niemimaalta, mikä näkyi ravintolatarjonnassa. Ystäväni M:n kanssa meillä oli yliopiston lähellä kantapaikka, jossa saimme aina ilmaisena alkupalana herkullisen meheviä sipulibhajeja.

Sipulibhajeista alkupaloiksi oli puhetta Karhuherran kanssa jo viimeksi currya syödessämme, mutta asia olisi varmaan jäänyt unhoon, elleivät Pastanjauhajat olisi hiljattain värkänneet kasvisbhajeja. Puolittain tuli sitten luvattua että julkistan sipulibhajien ohjeen piakkoin. Tämä resepti on peräisin Classic Indian -keittokirjasta, josta ei ollutkaan tullut laitettua mitään ikiaikoihin.

Kikhernejauhoja saa ainakin etnisistä ruokakaupoista, samoin kuin alla olevien reseptien sisältämiä eksoottisempia mausteita. Olen laittanut alkuperäisen ohjeen sisältämän vihreän chilin sulkuihin. Jätin sen pois, koska alkuperäisessä ohjeessa tulisuus mielestäni hukuttaa sipulin maun, ja lisäksi toivoin Pojankin rohkaistuvan maistamaan näitä.

Sipulibhajit (20-25 kpl)

3,5 dl kikhernejauhoja (gram flour/besan)
0,5 tl chilijauhetta
1 tl kurkumaa
1 tl leivinjauhetta
1/4 tl asafoetida-jauhetta
rouhittuja ryytineidon (nigella/black onion seed), fenkolin ja kuminan siemeniä, 0,5 tl kutakin
2 isoa sipulia ohuina viipaleina
(2 vihreää chiliä pilkottuna, ilman siemeniä)
nippu tuoretta korianteria silputtuna
suolaa
vettä
öljyä uppopaistamiseen

Sekoita jauhoihin chili, kurkuma, leivinjauhe ja asafoetida sekä ripaus suolaa. Lisää rouhitut siemenet, sipulisuikaleet, (chilit) ja tuore korianteri ja sekoita hyvin. Lisää vähitellen kylmää vettä kunnes olet saanut aikaan paksuhkon taikinan.

Kuumenna öljy laakeassa astiassa (me käytämme tähän tarkoitukseen wokkipannua). Pudota lusikallisia taikinaa kuumaan öljyyn ja uppopaista kullanruskeiksi molemmin puolin. Valuta hyvin ja tarjoa kuumina.

Kuvassa ryytineidon, fenkolin ja jeeran siemeniä.

Vaikka intialaiset ruuat tulevatkin lämpimästä ilmanalasta, minulle mausteiset curryt ovat talviruokaa. Pääruokana söimme voikananpoikaa, murgh makhani, jälleen kerran Camellia Panjabin Intialaisesta keittokirjasta. Luullakseni en tätä nimenomaista ruokaa ollutkaan tullut aikaisemmin laittaneeksi, tai ainakin siitä on kauan. Panjabin mukaan kyseessä on tyypillinen ravintolaruoka, johon on alkujaan käytetty tandooriuunissa paistettua kanaa, ja kastike on valmistettu lisäämällä voita ja tomaattia uunissa kananpojista valuneeseen lihamehuun. Johtuen Karhuherran aversiosta kanaa - tai oikeammin broileria - kohtaan, meillä tätä siivekästä valmistetaan erittäin harvoin. Intialainen tai muu hyvin maustettu ruoka onkin lähes ainoa muoto, jossa Karhuherran voi saada kanaa syömään.

Voikananpoika (neljälle)

900 g broileripaloja (esim. koipireisiä ja/tai rintapaloja)

marinadi:

4,5 dl maustamatonta, ruuanlaittoon sopivaa jugurttia (suosin turkkilaista, rasvaa 10%)

6 valkosipulin kynttä

1x1 cm tuoretta inkivääriä tai vastaava määrä säilöttyä raastetta

2/3 tl punaista chili- tai paprikajauhetta

1/4 tl jauhettua korianteria

0,5 tl jauhettua roomankuminaa (jeeraa)

0,5 tl garam masala-jauhetta

0,5 tl suolaa

2 tl limettimehua

(hiukan tandooriväriä)

ruokaöljyä paistamiseen

Soseuta valkosipuli ja inkivääri. Sekoita sose, mausteet, suola ja limettimehu jugurttiin.

Tee luisiin broileripaloihin viiltoja veitsellä. Marinoi niitä vähintään tunti, mutta mieluummin pidempään, jopa yön ylitse (kuten me teimme).

Kuumenna öljy isossa, paksupohjaisessa pannussa (käytin jälleen taginea) ja lisää broileripalat marinointiliemineen. Hauduta kypsäksi miedolla lämmöllä, käännelleen broileripaloja silloin tällöin.Itse kypsensin kanoja jugurttikastikkeessa noin tunnin taginen kannen alla, ennen kuin otin kannen pois ja keitin vajaan puolen tunnin ajan kastiketta kokoon.

Lopuksi valmista kastike.

Makhani-kastike:

700 g kaltattuja, soseutettuja tomaatteja (jotka korvasin tomaattimurskalla, ja se toimi hyvin, mutta purkitetut luumutomaatit olisivat ehkä ajaneet asian vielä paremmin)
(0,5 tl kuivattuja sarviapilan lehtiä - näitä meillä ei ollut)
75 g kovaa voita
0,5 tl paprikaa
muutama tippa viinietikkaa
1/4 tl jauhettua garam masalaa
suolaa
0,4 dl kevytkermaa*

*Olettaisin että alkuperäinen englanninkielinen termi on ollut single cream, jossa on 12% rasvaa. Itse käytin 10% ruokakermaa, mutta koska ruokaa ei enää kuumenneta kerman lisäämisen jälkeen, myös kevytkermaa voi käyttää.

Paista tomaattisosetta pannussa 5 min (että nestettä haihtuu). Lisää voi ja paprika ja anna kiehua hiljalleen noin minuutin ajan. Maista happamuus, ja lisää tarvittaessa muutama tippa viinietikkaa, jotta seos maistuu happamalta. Lisää garam masala (ja kuivatut sarviapilan lehdet) ja suolaa maun mukaan. Lopuksi sekoita joukkoon kerma. Kaada valmis kastike broilerinpalojen päälle ja sekoita. Tarjoa heti. 

Tämä curry on maultaan hapahko ja täyteläinen mutta vain miedosti mausteinen. Koostumus onnistui mielestäni hyvin, ja taginessa kana muhi mureaksi ja meheväksi. Ehdottomasti onnistuneimpia yrityksiäni curryn alalla.

Jälkkäriksi sopivan kevyttä oli hedelmäsalaatti kookoskastikkeella. Salaatitiin tarvitut banaanit ja mandariinit paloitteli Poika, josta on jo oikeasti apua keittiössä.

Kookoskastike hedelmille

2 dl kookoskermaa (tai paksua kookosmaitoa)
2 dl maitoa
1 rkl perunajauhoja
1 keltuainen 
2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria

Sekoita perunajauhot maitoon paakkujen välttämiseksi. Vispaa sitten kattilassa sekaisin kookoskerma, maito (+perunajauhot), keltuainen ja sokeri. Kuumenne kastike kiehumispisteeseen koko ajan sekoittaen, kunnes kastike sakenee. Älä anna kiehua. Nosta kastike jäähtymään ja mausta vaniljasokerilla. Tarjoa hedelmäsalaatin kanssa.  

Currya taginessa

Mieleni teki kokeilla taginea myös intialaien curryn valmistukseen. Reseptin osalta turvauduin jälleen jo monta kertaa hyväksi havaittuun Camellia Panjabin Intialaiseen keittokirjaan.

Madrasilainen lammascurry

120 g tuoretta kookospähkinää tai
n. 60 g kookostiivistettä (creamed coconut, saa ainakin joistakin etnisistä kaupoista)+5 dl kookosmaitoa
8-12 kuivattua punaista chilipalkoa (tulisuudesta riippuen, laitoin kuusi keskikokoista kuivattua chiliä)
3 tl jauhettua paprikaa
2,5 x 1 cm pala tuoretta inkivääriä (korvasin tämän kolmella reilulla teelusikallisella Rajah-inkivääritahnaa)
6 isoa valkosipulin kynttä
3 tl jauhettua korianteria 
4 mustapippuria
2 laakerinlehteä
10 cm kanelitankoa
6 neilikkaa
1 tl roomankuminoita (jeera)
1 tl unikonsiemeniä
0,5 tl fenkolin siemeniä
3 rkl ruokaöljyä
2 isoa silputtua sipulia
1 kg lammasta
3 silputtua tomaattia
suolaa
kuumaa vettä

Jos käytät tuoretta kookosta, paloittele puolet siitä ja jauha se tehosekoittimessa 0,5 l vettä kanssa, siivilöi maito. - Oikotienä onneen käytin tölkissä myytävää kookosmaitoa.

Paloittele loput 60 g kookoksesta, tai saman verran kookostiivistettä. Lisää chilit, inkivääri, valkosipuli ja muut mausteet ja soseuta seos vesitilkan kanssa tehosekoittimella tms. - Koska sauvasekoittimella ei kokonaista kanelitankoa jauheta, lisäsin sen vasta seuraavassa vaiheessa. 

Kuumenna öljy valitsemassasi astiassa ja ruskista sipulit. Lisää maustetahna (ja kanelitanko) ja paistele n. 15 min miedolla lämmöllä sekoittaen samalla joukkoon 3 rkl vettä. Varo etteivät mausteet pääse palamaan. Paistoaikakin taisi minulla olla jonkin verran annettua lyhyempi.

Lisää liha ja paista viitisen minuuttia kohtalaisella lämmöllä käännellen niin että liha saa maustekuorrutuksen ja ruskistuu hieman. Lisää tomaatit ja paista vielä 5 min. Mausta suolalla. Lisää 1 l lämmintä vettä* ja hauduta kypsäksi kannen alla. Lisää lopuksi kookosmaito ja hauduta muutama minuutti ennen tarjoilua.

* Litra oli ehdottomasti liikaa. Laitoin noin 0,5 litraa, ja siinäkin oli turhan paljon ainakin taginea käyttäessä. Liemi jäi kovin vetiseksi ja jouduin keittämään sitä kokoon kohtalaisen aikaa. Ehdotan siis lisäämään vettä alkuun varovaisemmin ja tarvittaessa lisäämään sitä, jos curry alkaa näyttää liian kuivalta.

Curry on ihan parhaimmillaan oikeastaan vasta seuraavana päivänä, jolloin maut ovat ehtineet tekeytyä.

Harkitsin hiukan että tällä currylla olisi voinut osallistua myös ruokahaasteeseen, mutta lopputulos ei itse asiassa ollut kovinkaan tulinen, vaan täyteläisen mausteinen. Enemmän tulta olisi saatu, jos olisin uskaltautunut lisäämään koko annetun chilimäärän, mutta koska en ollut aiemmin käyttänyt hiljattain Lähi-idästä tuomiamme chilipalkoja, olin mieluummin varovainen.

Lammasta ja pinaattia intialaisittain

Edellisestä currysta on jo aikaa, ja alkoi tehdä mieli intialaista. Valinta osui punjabilaiseen pinaattilampaaseen. En ainakaan muista, että olisimme tehneet sitä aikaisemmin, mutta ruoka ei vaikuttanut kovin voimakkaasti maustetulta joten uskoin sen maistuvan pojallekin. Tämäkin resepti on peräisin Camellia Panjabin Intialaisesta keittokirjasta (Gummerus). Tapani mukaan sovittelin sitä hiukan ja oikaisin vähän valmistuksessa.

Pinaattilammas (palak gosht)

n. 700 g luullista lampaanlihaa paloiteltuna

marinadi:
1 dl ruoanlaittoon sopivaa jugurttia
1 cm pätkä tuoretta inkivääriä
2 isoa valkosipulin kynttä
1-2 tuoretta (vihreää) chiliä
0,25 tl jauhettua jeeraa l. roomankuminaa

Paloittele liha. Itse poistan lampaanlihasta melko tarkasti kovan rasvan, koska siitä tulee helposti ruokaan "villasukan" maku, josta lampaanlihaa moititaan. Ohjeessa lihaa neuvotaan liottamaan 15 min lämpimässä vedessä, tätä en tullut tehneeksi. Laitoin yhden punaisen chilin, koska kaupassa ei ollut vihreitä. Poistin siitä siemenet. Chiliä olisi mielestäni joutanut olla enemmän, nyt se hädin tuskin tuntui.

Soseuta marinadin ainekset sauvasekoittimella tai tehosekoittimella ja laita lihat tähän seokseen marinoitumaan ainakin tunniksi.

kastike:
0,75 dl ruokaöljyä
1 laakerinlehti
1 musta kardemumma
2 kokonaista neilikkaa
225 g sipulia silputtuna (arvioimme tämän noin kolmeksi sipuliksi; keittiövaa'asta oli loppunut paristo)
1 tl jauhettua korianterinsiementä
0,5 tl jauhettua jeeraa
2 tomaattia pieneksi pilkottuna
1 tlk tomaattipyreetä
vesitilkka + 3 dl kuumaa vettä
suolaa
200 g pinaattia, tuoretta tai pakastettua
hiukan jauhettua muskottipähkinää
(voita)

Jos käytät tuoretta pinaattia, ryöppää se nopeasti, valuta ja soseuta.

Kuumenna öljy laakeahkossa padassa tai kattilassa laakerinlehden, kardemumman ja neilikoiden kanssa. Kun öljy on hyvin kuumaa, lisää sipulisilppu ja paista 15 min miedolla-kohtalaisella lämmöllä. Lisää sitten korianteri ja paista vielä pari minuuttia. Sitten lisää jeera ja tilkka vettä perään (laitoin n. 1 dl:n). Kiehauta.

Lisää liha marinadinsa kanssa, sekoita ja kypsennä 12 minuuttia kohtalaisella lämmöllä käännellen lihaa. Lisää sitten tomaatit ja tomaattipyree ja kypsennä vielä muutama minuutti. Sen jälkeen lisää 3 dl kuumaa vettä ja hiukan suolaa. Laske lämpöä ja anna hautua kannella peitettynä noin tunnin ajan. Lisää pinaatti hiukan ennen tarjoilua, sekoita ja tarkista suola. Hauduta vielä 5 min ilman kantta ja ripottele pinnalle hiukan muskottia (ja nokare voita).

Lisäsin tomaattipyreen määrää reippaasti, alkuperäisessä reseptissä sitä oli vain 1 rkl. Kuumaa vettä voisi olla vähän vähemmän, kastike joka siihen saakka oli mukavan paksua, meni laihaksi luiruksi. Tämä ruoka oli mielestäni kovin miedon makuinen. Seuraavalla kerralla laitan enemmän chiliä - kiittämätön jälkeläinen ei nimittäin syönyt tätä kumminkaan. Lisäkkeeksi voisi myös sopia paremmin jokin muu kuin riisi, jota meillä oli - vaikkapa naan-leipä.

Linssiperunakeitto

Pakkaspäivänä maistuu kuuma ja mausteinen keitto, varsinkin jos sattuu olemaan flunssassa. Resepti on peräisin jostain naistenlehdestä, Päivätär lähetti sen aikoinaan minulle Englantiin.

Kämppikseni Englannissa muuten ihmettelivät sitä, että laitoin niin paljon ruokaa alusta asti. Pakko kai oli, kun pakastin oli täynnä muiden eineksiä.

Linssiperunakeitto

3 rkl ruokaöljyä
1 silputtu sipuli
0,5 tl kurkumaa
2 tl ruskeita sinapinsiemeniä
1 punainen chili tai 1,5 tl chilisosetta
1,5 dl punaisia linssejä
4 kuorittua perunaa lohkoina
7 dl kasvislientä
2 dl kookosmaitoa
1-2 dl pinaatinlehtiä
puolikkaan sitruunan mehu
tuoretta korianteria silputtuna
suolaa ja mustapippuria maun mukaan

Kuullota sipuli öljyssä kattilassa kurkuman, sinapinsiementen ja chilin kanssa. Lisää linssit ja lohkotut perunat ja kääntele niitä hetki. Lisää kasvisliemi ja keitä perunat kypsiksi. Lopuksi lisää kookosmaito, sitruunamehu, pinaatinlehdet (keitosta tulee vallan maukasta myös ilman, jos niitä ei satu olemaan), silputtua korianteria ja mausta suolalla ja pippurilla.

Vindaloo, Mr. Vimes!

Muistaakseni Pastanjauhajien Rosmariini taannoin tuumiskeli, ettei koskaan ole oikein innostunut intialaisen ruuan laittamisesta, koska siihen tarvitaan aina vähintään kymmentä erilaista maustetta. Minulle puolestaan osa intialaisen ruuan laittamisen viehätyksestä on juuri maustekaapin ekstensiivisessä käytössä. Vuosien harrastuneisuuden tuloksena - ja kiitos Hämeentien "etnosuoran" kauppojen - maustekaappimme onkin aika mittava.

Tämä oli toinen kerta elämässäni kun laitoin vindaloota. Edellisestä kerrasta on vuosia aikaa. Silloin laitoin ohjeen mukaan 15 kuivattua chiliä. Lajike lienee kuitenkin ollut eri kuin alkuperäinen. 15 oli ehdottomasti liikaa, jouduin lisäämään ruokaan puoli litraa jogurttia ennen kuin sitä saattoi ajatella syövänsä.

Hieman siis jännitti millainen lopputulos tällä kertaa tulee, mutta nyt se meni nappiin ainakin minun makuuni, eivätkä Karhuherra tai Päivätärkään jääneet valittamaan. Lämmittävä tulisuus päästi vielä muutkin maut oikeuksiinsa eikä kärventänyt suun limakalvoja. Viilentävää kurkkuraitaa kannattaa kuitenkin valmistaa riittävästi. Myös ruuan kanssa nautittu leipä tasoittaa chilin tulisuutta.

Tämäkin resepti on peräisin aiemmin mainitsemastani C. Panjabin kirjasta, jossa kerrotaan vindaloon syntyneen portugalilaisen ja intialaisen keittiön kohdatessa. (Ruuan nimi tulee portugalin viinietikkaa ja valkosipulia merkitsevistä sanoista.) Koska en noudattanut reseptiä aivan kirjaimellisesti, saatte tässä mukaellun version, joka vastaa paremmin sitä mitä kattilassamme kypsyi.

Goalainen porsasvindaloo

700 g porsaanlihaa (vindaloon voi valmistaa myös naudan- tai lampaanlihasta), kuutioituna
8 pienehköä punaista (luomu-) chiliä (alkuperäisen ohjeen mukaan 15 kuivattua), siemenet poistetaan TAI 3,5 tl cayennepippuria
1 tl kokonaisia roomankuminoita (jeera)
6 neilikkaa
5 cm kanelitankoa (laitoin noin teelusikallisen jauhettua kanelia)
10 mustapippuria
1/4 tähtianista
1 tl unikonsiemeniä
n. 3 tl raastettua tuoretta inkivääriä tai tölkistä
6 isoa valkosipulin kynttä
1 rkl tamarindia (saa kuivatun taatelin näköisenä levynä ainakin etnisistä ruokakaupoista, nykyisin mahdollisesti myös tuoreena hyvinvarustetuista ruokakaupoista?)
4 tl omenaviinietikkaa
0,75 dl ruokaöljyä
3 hienoksi silputtua (isoa) sipulia
0,5 tl sokeria
(15 currylehteä, jotka unohdin, mutta kuivattu currylehti kuulemma joka tapauksessa menettää makunsa, joten tämä ei ehkä ollut iso menetys)

Jos käytät kuivattuja chilejä, liota ne pehmeiksi vesitilkassa. Muussa tapauksessa hienonna chilit, mausteet, inkivääri, valkosipuli, tamarindi ja viinietikka sekä tilkka vettä tahnaksi sauva- tai tehosekoittimella. Sivele hiukan mausteseosta lihapaloille ja jätä maustumaan ainakin noin varttitunniksi.

Kuumenna öljy laakeassa kattilassa tai korkealaitaisessa kasarissa ja ruskista sipuleita öljyssä 15-20 min. Lisää maustetahna ja paista vielä viitisen minuuttia hämmentäen samalla. Lisää tarvittaessa tippa vettä.

Lisää lihakuutiot ja ruskista ne kauttaaltaan. Lisää sitten 1 l vettä (ja halutessasi suolaa). Hauduta liha kypsäksi miedolla lämmöllä, kannella peitettynä. (Sekoita joukkoon currylehdet ja hauduta vielä 3-4 minuuttia.)

Tarjoa basmatiriisin ja kurkkuraidan sekä naan-tyyppisen leivän* kanssa.

*Nykyisin ainakin Santa Maria -merkkistä naan-leipää saa ostaa joistakin ruokakaupoista. Kotimainen paksu perunarieska ajaa myös hyvin asian.

Arkistojen kätköistä...

Koska lupasin intialaista ruokaa, jatketaan samalla linjalla, vaikka tämä ruoka onkin kaivettu arkistojen kätköistä - tarkoitukseni oli blogata se jo aikaisemmin mutta jonnekin tämä aika kuluu. Ohje on peräisin Suuresta aasialaisesta keittokirjasta, josta on häpeällisen vähän mitään muuta tullutkaan laitettua. Tähän verraten nopeasti kypsyvään kasviscurryyn sopivat suunnilleen mitkä tahansa saatavilla olevat kasvikset, joten niiden osalta ohjetta voi pitää suuntaa-antavana.

Makea kasviscurry

2 porkkanaa
1 keskikokoinen palsternakka
1 isohko peruna
2 rkl öljyä
2 pilkottua sipulia
1 tl jauhettua kardemummaa
1/4 tl jauhettua neilikkaa
1 1/2 tl juustokuminan siemeniä
1 tl jauhettua korianteria
1 tl jauhettua kurkumaa
1 tl ruskeita sinapinsiemeniä
1/2 tl chilijauhetta
2 tl raastettua tuoretta inkivääriä (tai hieman enemmän tölkistä)
3 1/2 dl kasvislientä
1 3/4 dl aprikoosi- tai muuta hedelmänektaria
2 rkl hedelmächutneyta (käytämme mangochutneyta)
1 vihreä paprika
100 g pieniä herkkusieniä
300 g kukkakaalia
1/2 dl jauhettua mantelia

Pilko kasvikset valmiiksi. Kuumenna öljy isossa paksupohjaisessa kattilassa. Lisää sipuli ja paista keskilämmöllä 4 min tai kunnes sipuli on pehmeää. Lisää mausteet (ks. kuva alla) ja paista sekoittaen noin minuutti, tai kunnes mausteet alkavat tuoksua.
Lisää porkkana, palsternakka, peruna (ja mahdolliset muut "kovat" kasvikset) sekä kasvisliemi, nektari ja chutney. Keitä kannen alla keskilämmöllä välillä sekoittaen 25 min.
Lisää paprika, sienet ja kukkakaali (ja muut "pehmeät" kasvikset). Keitä 10 min tai kunnes kasvikset ovat kypsiä. Lisää lopuksi mantelijauhe. Tarjoa kasviscurry riisin kanssa.

Kuvassa keskeltä ylhäältä myötäpäivään raastettua inkivääriä (tölkistä), ruskeita sinapinsiemeniä, jauhettua korianteria, kardemummaa, jauhettua neilikkaa, kurkumaa ja chilijauhetta. Keskellä juustokuminan (jeera) siemeniä.

Pistaasikananpoika

Tavoitteenani on talven mittaan esitellä muutamia intialaisia ruokia. Täyteläisen mausteisine makuineen se nimittäin sopii minusta hyvin kylmään vuodenaikaan. Erilaisia keittokirjoja on tässä taloudessa useita, mutta monia niistä tulee harvoin avattua muualta kuin parin suosikkireseptin kohdalta. Yksi poikkeus kuitenkin on: olen keittänyt Camellia Panjabin Intialaisen keittokirjan melkein kannesta kanteen.

Viime viikonloppuna Karhuherra oli omissa menoissaan, joten kokkasin vaihteeksi kanaa iltaa istumaan tulleille ystäville. (Ja vaikka Karhuherra ei yleensä halua nähdä kyseistä siivekästä lautasellaan, maistui tämä kanakorma seuraavana päivänä hänellekin.)

Pistaasikananpoikakorma (4:lle)

1 kg broileria (käytin fileetä, mutta periaatteessa kaikki osat käyvät)
100 g suolattomia, kuorittuja pistaaseja
8 vihreää chiliä
5 rkl kevytkermaa
3 rkl maustamatonta jugurttia
2 silputtua sipulia
ruokaöljyä
2,5 x 1 cm pala tuoretta inkivääriä hienonnettuna
6 isoa valkosipulin kynttä murskattuna
3/4 tl garam masalaa
1/8 tl jauhettua kurkumaa
2 laakerinlehteä
3/4 tl jauhettua valkopippuria
1 1/4 tl fenkolinsiemeniä
1 silputtu tomaatti
suolaa
1 tl jauhettua (vihreää) kardemummaa
2 rkl silputtuja korianterinlehtiä

Pilko kana melko pieniksi paloiksi.

Keitä pistaaseja 10 min 2,5 dl:ssa vettä. Valuta pistaasit ja anna niiden jäähtyä (tai jäähdytä kylmällä vedellä huuhtomalla) ja hiero ohut kuorikerros pois. Hienonna pistaasit ja 4 vihreää chiliä kerman kanssa tahnaksi teho- tai sauvasekoittimella.

Ruskista sipulit kevyesti ruokaöljyssä. Lisää inkivääri, valkosipuli, garam masala, kurkuma, laakerinlehdet, valkopippuri ja fenkolinsiemenet ja paista pari minuuttia. Lisää sitten pistaasiseos ja paista toiset pari minuuttia. Lisää broilerinpalat ja paista 5 min. Lisää tomaatti, jogurtti, loput chilit ja suolaa maun mukaan. Lisää 3 dl kanalientä tai vettä ja keitä 15-20 min kunnes broileri on kypsää. Ripottele korianterisilppu ja kardemumma pinnalle juuri ennen tarjoilua.

Unohdin chilit kauppaan, joten korvasin ne laittamalla puolikkaan vihreän paprikan ja teelusikallisen chilijauhetta. Suolattomia pistaaseja on vaikea löytää, niitä voi yrittää etsiä etnisistä ruokakaupoista. Itse olen tuonut pistaasit ulkomailta - kyllä vain, ihan tämä ruokalaji mielessäni.

Pistaasikanan kanssa sopivat tarjottavaksi keitetty basmatiriisi, mangochutney ja kurkkuraita (puolikas raastettu kurkku, 2,5 dl maustamatonta jugurttia, ripaus suolaa, jeeraa ja paprikajauhetta sekä hieman silputtua korianteria). Kuvan lautasella myös tomaatti-sipulicachumber (tomaatti, puolikas sipuli, ja neljännes vihreää paprikaa silputaan hienoksi, lisätään tilkka limettimehua, suolaa, pippuria ja silputtua korianteria). Naan-leipää saa nykyisin hyvinvarustetuista ruokakaupoista, mutta myös vehnä- tai perunarieska ajaa mainiosti asian. Halutessaan leivän voi lämmittää ja voidella voisulalla tai sulatetulla gheellä (puhdistettua voita). Olemme kokeilleet leipoa naania myös itse, mutta siitä lisää toisen kerran.