Sienillä ja leipäjuustolla täytetyt kesäkurpitsat

Australialainen Jacob's Creek kutsui kokkaamaan kilvan kasvisruokaa uuden, Chardonnay-rypäleistä valmistetun Earth-Vine-Grape -luomuviinin lanseerauksen kunniaksi.

Halusin yhdistää Ketun keittiön kilpailuohjeessa kauden kasviksia ja jotain suomalaista. Tämä vuodenaika tarjoaa kasvisruoan laittajalle monipuolisesti hyvää: alkusyksystä kasvimaan anti on vielä parhaimmillaan, ja metsät ovat erilaisia sieniä väärällään.

Tämän ruoan voi valmistaa joko pääruuaksi tai alkupaloiksi.  

Kantarelleilla ja leipäjuustolla täytetyt kesäkurpitsat (pääruuaksi kahdelle/alkupaloiksi neljälle)

keskikokoinen vihreä kesäkurpitsa (tai kaksi kaunista pientä kesäkurpitsaa, jos teet tämän alkupaloiksi)
1 keskikokoinen keltasipuli
n. 0,5 litraa puhdistettuja kantarelleja
n. 25 g voita 
muutama ruokalusikallinen mietoa oliiviöljyä
1 pieni valkosipulin kynsi
muutama tuore rakuunan oksa
0,5 dl Jacob's Creek Chardonnay -viiniä
150 g leipäjuustoa
suolaa ja mustapippuria myllystä

Halkaise kesäkurpitsa pituussuunassa ja koverra siemenet pois. 

Kuori ja silppua sipuli. Hienonna sienet melko pieniksi paloiksi. Kuori valkosipulin kynsi ja murskaa se. Leikkaa leipäjuusto pikkusormenpään kokoisiksi kuutioiksi.

Kuumenna pannussa voi ja oliiviöljy ja lisää sipuli ja sienisilppu sekä valkosipuli. Hauduta niitä voi-öljyseoksessa sekoitellen kunnes sipuli alkaa olla kuullottunut ja sienistä irtoava neste on haihtunut. Riivi sitten sekaan rakuunan lehdet ja hulauta sieni-sipuliseoksen päälle puoli desiä viiniä. Anna kiehahtaa ja hauduta kunnes pannulla ei ole enää nestettä. Mausta suolalla ja mustapippurilla. 

Öljyä uunivuoka, joka on riittävän suuri kesäkurpitsan puolikkaille, ja aseta kurpitsat vuokaan. Siirrä sieni-sipulisilppu pannulta kulhoon ja sekoita joukkoon leipäjuustokuutiot. Tarkista maku, ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Lusikoi sieni-sipuliseos kurpitsanpuolikkaiden täytteeksi. 

Uunita kesäkurpitsoita 200 asteessa 20 minuuttia. Kesäkurpitsa ei saa olla löysä, vaan sen pitää olla kypsä mutta vielä hiukan narskahtava.  

Sienten ja chardonnayn maut sopivat mielestäni hyvin yhteen. Viinin hapokkuus taittaa voi-öljyseoksessa haudutetun sipulin ja sienten rasvaisuuden ja raikastaa kokonaisuuden. Kantarellin jäljittelemätön maku pääsee oikeuksiinsa miedon kesäkurpitsan ja pehmeänmakuisen leipäjuuston kanssa, jotka kruunaa rakuunan vivahdus.

Sadonkorjuupiknikillä

Viime sunnuntaina olimme Malminkartanon fruticetumissa omenankorjuupiknikillä. Meitä suosi kesäisen lämmin ja aurinkoinen sää, joten päivä sattui mitä loistavin omenoiden poimimiseen ja eväiden syömiseen puutarhassa.

Vahvistettuamme itseämme Päivättären leipomilla cheddarmuffinseilla ja Pojan suunnittelemilla ja allekirjoittaneen toteuttamilla kolmioleivillä jaksoimmekin kerätä kolme kassillista omenoita.  (Omenakassien takana piiloutuneena myös kettukeittiön uusin tulokas.)

Väänsin eväsjälkkäriksi mukaan tällaisen omena-mustaherukkacobblerin, jonka alkuperäinen ohje on täältä. Käänsin omenan ja mustaherukoiden suhteet päälaelleen. Taikinan ainesmäärät ovat vähän viitteellisiä koska alkuperäiset mitat olivat kuppeina.

Omena-mustaherukkacobbler

taikina:
n. 0,6 dl pehmeää voita (laitoin arviolta 75 g) + nokare tai pari vuoan voiteluun
n. 0,8 dl sokeria 
2,5 dl leivontakarkeita vehnäjauhoja siivilöitynä
2 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
1,75 dl maitoa

täyte:
2,5 dl mustaherukoita
5 dl omenaa kuutioina (käytin kolme kotimaista omenaa, joista poistin siemenkodat)
1,75 dl sokeria

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Sekoita jauhot, suola ja leivinjauhe (jos olet viitseliäs - jos et, voit tehdä niin kuin minä ja lisätä ne suoraan taikinaan, leivinjauheen viimeisten jauhojen kanssa) ja lisää ne taikinaan vuorotellen maidon kanssa. 

Sekoita toisessa kulhossa marjat, omenakuutiot ja sokeri. 

Voitele piirakkavuoka ja levitä marja-omenaseos vuoan pohjalle. Nostele sitten taikina nokareina täytteen päälle - täytettä saa jäädä näkyviin taikinanokareiden välistä. 

Paista uunissa 180 asteessa n. 40 minuuttia. 

Tarjoa vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa.

Sokeriherneitä ja pastaa

Loppukesä palkitsee puutarhurin vaivat runsain mitoin uuden sadon kasviksilla.Tämä pasta syntyi pohdinnasta, miten käyttää runsasta sokerihernesatoamme, vaikka sokeriherneet toki ovat herkullisia ihan sellaisenaankin pikaisesti ryöpättyinä voisulan ja suolan kanssa.

Sokerihernepasta (3-4:lle)

400 g tuorepastaa (fettucine tai vastaava)
n. 200 g sokeriherneen palkoja
50 g voita
0,5 dl hyvää oliiviöljyä
2-3 valkosipulin kynttä
1 pieni, kuivattu chili
reilusti tuoretta, silputtua basilikaa, persiljaa ja minttua
suolaa, mustapippuria

parmesaania tarjoiluun

Huuhdo sokeriherneet, poista kannat ja leikkaa palot viistosti reiluhkoiksi pätkiksi. Ryöppää tai höyrytä herneet - jätä palot vielä rouskahtaviksi. Laita myös pastavesi tulelle.

Liiskaa valkosipulinkynnet. Kaada pannuun öljy ja kuumenna se. Lisää litatut valkosipulinkynnet ja chili ja anna tiristä miedolla lämmöllä viitisen minuuttia. Sulata toisessa astiassa sillä välin voi. Silppua yrtit.

Keitä tuorepasta suolatussa vedessä al denteksi - tähän menee vain pari-kolme minuuttia. Poista öljystä valkosipulinkynnet ja chili.

Valuta pasta ja kippaa se tarjoilukulhoon. Lisää voisula, valkosipuliöljy ja herneet sekä slputut yrtit, mausta pippurilla ja suolalla ja sekoita hyvin.  Ripauta päälle vielä sormisuolaa ja tarjoa parmesaaniraasteen kera.

Pihvit suklaakastikkeella

Täytin hiljattain vuosia. Taitaa olla aika myöntää tosiasiat ja tiputtaa se "varhais" keski-ikäisen edeltä.

Syntymäpäiväni kunniaksi sain valita mitä syödään. Olen jo pitkän halunnut kokeilla suklaakastiketta pihveille, joten sitä tehtiin. Osapuilleen noudatin tätä ohjetta ainesten osalta, mutta määrät säädin itse.

Sakea suklaakastike

2,5 dl punaviiniä
laakerinlehti
pieni nippu tuoreita timjaminoksia
1 luomuappelsiinin raastettu kuori
hyppysellinen chiliä
hyppysellinen kanelia
mustapippuria 
(pieni tilkka lihafondia)
(syötävien kukkien terälehtiä - laitoin hiukan safloria ja laventelia, koska näitä minulla sattui olemaan)

n. 70 g tummaa suklaata (70% kaakaota)
ripaus suolaa
1-2 tl hunajaa

Mittaa kastikekattilaan viini ja mausteet. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä reippaalla lämmöllä viitisen minuuttia.

Siivilöi mausteviini ja palauta se kattilaan. Pidä kattila miedolla lämmöllä ja lisää paloiteltu suklaa vähän kerrallaan koko ajan sekoitellen niin että suklaa sulaa. Tarkista maku ja säädä se kohdalleen, itse lisäsin hiukan hunajaa. Keittele hiljaisella tulella vielä sen aikaa, että kastike hieman sakenee.

Suussa sulavaa mureiden pihvien ja suklaan kaveriksi sopivan täyteläisen punaviinin kera. Suklaakastikkeessa on tuhdisti makua, ja arvelimme että sitä kannattaisi kokeilla myös riistan kanssa.

Meze

Heidi toivoi alkuvuodesta, että jakaisimme hiukan enemmän vierailla mailla hankittuja ruokakokemuksiamme. Olkaapa siis hyvät:

Juhannuspäivänä teimme makumatkan Lähi-itään. Päätimme kattaa juhanusvieraillemme meze-pöydän. Meze tarkoittaa Lähi-idän maissa alkupalapöytää, jossa pienistä kulhoista tarjoillaan erilaisia ruokalajeja. Keskeisessä osassa ovat varsinkin monenlaiset tahnat. Matkaoppaanamme meillä oli Jordanian Cooking Step by Step -keittokirja, jonka ovat laatineet Lina Chebaro Baydoun & Nada Mosbah Halawani.

Ruokailu tapahtuu oikeaoppisesti leivänpalaa apuna käyttäen: ohuesta, litteästä vehnäleivästä revitaan suuhun sopivia paloja, joihin oikeaa kättä käyttäen pyyhkäistään tahnaa tai poimitaan salaattia tai lihapaloja, ja sitten leipäpala laitetaan suuhun.

Karhuherra paistoi pitaleivät grillissä. Tässä ne ovat jo hieman lässähtäneet. 

Meze-pöydästämme löytyivät itseoikeutetusti tutut

tabbouleh

fattoush

sekä mutabbal ja tietenkin hummus (kuvassa), mutta myös muutama uusi tuttavuus.  

Se, jonka mielestä seuraava kastike muistuttaa tsatsikia, ei ole väärässä laisinkaan. Sama ottomaanivaltakunnan mukana levinnyt ruokakulttuuri kattaa koko itäisen Välimeren piirin, paikallisin vivahtein. Esimerkiksi jordanialaisessa ruuassa mausteita käytetään vain vähän. Yleisin mauste on lehtipersilja, joka maistuu niin tabboulehissa kuin fattoushissakin. Tavallinen arkiruoka on vilja- ja kasvisvoittoista, liha on juhlaruokaa jota tarjotaan vieraille.

Kurkku-jugurttisalaatti

2,5 dl maustamatonta paksua jugurttia (turkkilaista/kreikkalaista)
puolikas tuore kurkku josta siemenet on poistettu, tai 1-2 avomaan kurkkua vastaavasti käsiteltynä
1 valkosipulin kynsi murskattuna
1 tl kuivattua tai 1 rkl tuoretta minttua
ripaus suolaa
(vettä ohentamiseen)

Lopputuloksen pitäisi olla jossain määrin ohuempi ja huomattavasti vähemmän valkosipulinen kuin kreikkalainen tsatsiki. Tarjoa kurkku-jugurttisalaatti jauhelihavartaiden kanssa.

Jauhelihavartaat, kufta

500 g hienoksi jauhettua lampaan tai naudan jauhelihaa
erittäin hienoksi silputtu keskikokoinen sipuli
2 rkl hienoksi silputtua sileälehtistä persiljaa
0,5 tl paprikajauhetta
suolaa 

Sekoita ainekset hyvin. Jaa taikina noin saksanpähkinän kokoisiksi palloiksi ja puristele grillivartaiden ympärille. Grillaa jauhelihavartaat käännellen niitä jotta ne paistuvat tasaisesti. Voit paistaa ne myös pannussa voissa tai voi-öljyseoksessa.   

Härkäpapu on kotoisin Lähi-idästä, ja yksi maailman vanhimpia viljelykasveja. Nimestään huolimatta se ei ole papu lainkaan, vaan virna. 

Härkäpapumössöä, fûl, syödään Egyptissä ja Lähi-idässä yleisesti aamiaiseksi, mutta se sopii hyvin myös meze-pöytään. Sen voi laittaa edellisenä päivänä ja lämmittää, maku vain paranee.

Fûl (tämän ruokalajin nimen näkee usein englanniksi translitteroituna "foul")

2-3 dl kuivattuja härkäpapuja
vettä
1-2 murskattua valkosipulin kynttä
keskikokoinen keltasipuli 
suolaa, mustapippuria

Tarjoiluun:
silputtua lehtipersiljaa
sitruunalohkoja
chiliöljyä (tuoreista vihreistä tai kuivatusta punaisesta chilistä)

Liota härkäpapuja vähintään yön yli runsaassa vedessä. 

Huuhdo pavut hyvin ja laita ne kattilaan, johon lisäät raikasta vettä sen veran että pavut peittyvät. Keitä papuja vähintään puolitoista tuntia, mieluiten pari-kolme tuntia miedolla lämmöllä. Halutessasi voit lisätä 1-2 valkosipulin kynttä sekä karkeasti silputtua sipulia ja hauduttaa sen pehmeäksi. Lisää tarvittaessa vettä.

Ota osa härkäpavuista erikseen ja soseuta ne esim. sauvasekoittimella. Sekoita sose takaisin kattilaan niin että härkäpapupata sakenee. Mausta suolalla ja pippurilla ja koristele persiljasilpulla.

Tarjoa fûlin kanssa sitruunalohkoja joista jokainen syöjä voi puristaa mehua omaan annokseensa. Mausteeksi sopii myös chiliöljy.