sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Laiskan emännän kaalikeitto

Vähävenäläisen borssin valmistuksesta jäi yli kaksi kiloa kaalia, jolle piti jotakin tekemän ennen kuin se menee piloille. Pelastukseksi löytyi tämä ohje löytyi Mannerheimin pöydässä -kirjasta. Kirjan mukaan venäjänkielinen nimi lenivyje štši eli laiska keitto johtuu siitä, että emännän ei tarvinnut aloittaa keiton keittämistä hapankaalin valmistuksesta.Aika yllättävästi keittoon käytetään sianlihaa ja makkaroita (nakkeja). Tämäkin ohje on alkujaan Eva Mannerheim-Sparren keittokirjasta.

Venäläinen kaalikeitto

2 l lihalientä
1/4 kg tuoretta sianlihaa
1/4 kg prinssinmakkaroita
1 valkokaalinkerä (n. 2 kg)
2 rkl tomaattisosetta
2 rkl vehnäjauhoja*
hiukkasen kuivattuja tai säilykesieniä
1 sipuli
laakerinlehtiä ja vähän meiramia
suolaa ja pippuria

* Reseptissä oli 2 rkl vehnäjauhoja kahteen kertaan, mutta kyseessä lienee painovirhe.

Kaali, sienet ja sipuli leikellään hienoiksi suikaleiksi ja pannaan kasariin tai savipataan yhdessä lihaliemen, sianlihan, makkaroiden, jauhojen, tomaattisoseen, laakerinlehtien, meiramin ja suolan sekä pippurin kanssa. Kaiken tämän annetaan kiehua monta tuntia kannen alla. Mitä kauemmin keitto saa keihua, sitä parempaa siitä tulee. Se voidaan avallan hyvin keittää edellisenä päivänä ja ennen tarjoilua kiehauttaa uudelleen.

Ennen kuin keitto tuodaan pöytään, sianliha ja makkarat paloitellaan.

Tarjoillaan hyvin kuumana vatruskojen tai pienten piirasien kera.  

Tästä ohjeesta käy selvästi ilmi että liha ja makkarat on tarkoitus keittää kokonaisena, joten tällä kertaa teimme niin. Entisajan makkarat lienevät olleet erilaisia. Chef Wotkinsin Sörkan nakit räjähtelivät keitettäessä omia aikojaan kappaleiksi, ja näin jälkiviisaasti pilkkoisin makkarat valmiiksi ja lisäisin ne vasta keittämisen loppupuolella. Borssissa käyttämämme Pajuniemen pehtoorin nakit kestivät muuten keittämistä paljon paremmin, mutta ne olimmekin pilkkoneet valmiiksi.

Ohjeessa mainittiin säilötyt tai kuivatut sienet, joten laitoin hiukan sekä että: kourallisen liotettuja suolattuja rouskuja ja pari kourallista kuivattuja suppilovahveroita kevyesti murennettuna. Suolan kanssa kannattaa olla varovainen, koska suolaa tulee keittoon myös lihaliemestä ja nakeista (ja suolasienistä, jos käytät niitä). 



Keittelin tätäkin soppaa neljättä tuntia.Sen jälkeen panin sen parvekkeelle pakkaseen yön yli. Kaalikeitto kuuluu niihin ruokiin, jotka vain paranevat kun ne lämmittää uudelleen seuraavana päivänä.

1 kommentti:

Ketturouva kirjoitti...

Suosittelen kokeilemaan tätä keittoa niin että lihana on savupotkaa. Samaten kannattaa kokeilla voimakkaammin tomatisoitua versiota, edelleen sillä savupotkalla. Toimii kuin häkä!

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails