Vuoden takaisella
Pariisinmatkallamme ihastuin jostakin syystä kovasti vihreisiin papuihin, joita tarjottiin usein liharuokien lisäkkeenä. Sen jälkeen olen välillä tuputtanut papuja perheelle. Pelkän höyryttämisen ja suolaamisen lisäksi kaivelin muistini pohjalta tämänä simppelin ohjeen, jonka olen vuosia sitten kirjannut talteen jostain, en vain enää muista, mistä.
Oman maan papusatoa joutuu tosin odottelemaan vielä loppukesään, sitä ennen olen papujen himossani pakotettu turvautumaan ulkomaan tuontiin ja pakasteisiin.
Vihreät pavut (lisäkkeeksi kahdelle-kolmelle)
n. 200 g pakastettuja tai tuoreita vihreitä papuja
kunnon loraus oliiviöljyä
1-2 valkosipulin kynttä murskattuna
suolaa, mustapippuria
reilusti tuoretta, silputtua persiljaa
Jos käytät tuoreita papuja, ryöppää ne keittämällä muutaman minuutin ajan. Pakastepavutkin voi nopeasti kiehauttaa tai höyryttää. Valuta pavut.
Lorauta paistinpannuun oliiviöljyä ja kuumenna se. Lisää murskattu valkosipuli ja anna sen hetken aikaa tiristä öljyssä, mutta varo ruskistamasta. Lisää pavut ja hauduta niitä valkosipuliöljyssä miedolla lämmöllä välillä sekoitellen, kunnes ne ovat hieman pehmenneet, mutta ovat kuitenkin vielä napakoita. Mausta suolalla ja pippurilla ja sekoita lopuksi joukkoon persiljasilppu.
3 kommenttia:
noi haricot pavut on kyllä tosi hyviä.. ne vaan yleensä maksaa järjettömästi tai vilä enemmän ja on myös usein aika nuutuneita jo kaupassa. jouluna syötiin niitä ruskistetun voin kanssa.
Mitä enemmän luen ystävien ja tuttavien juttuja Pariisista sitä enemmän haluan sinne itse.
Ari, Henrik IV:n mukaan "Pariisi on aina yhden messun arvoinen". Eikä sinun sinne päästäksesi edes tarvitse ruveta katoliseksi. ;-)
Mutta täytyy myöntää että Pariisi oli monessa mielessä postiivinen yllätys. Varmaankin yksi maailman toimivimmista julkisista liikennelaitoksista, luonnollisesti hyvä (paikoin loistava) ruoka, keskimääräistä paremmat nähtävyydet. Kehuinko jo ruokaa? Naapuruston sympaattisista pikkupuodeista voi käydä keräämässä mukaan juustot, viinit (omistaja korkkaa mielellään pullon valmiiksi, joten omaa korkkiruuviakaan ei tarvitse) ja baguette de tradition eli perinteisen patongin (joka eroaa kuin yö ja päivä siitä bulkkipatongista) ja sitten vain flaneeraamaan eväiden kanssa vaikka Seinen rannoille tai vaikka Rive gauchen mukaviin pikkupuistoihin.
Lähetä kommentti