Olen joskus tehnyt leipää alusta asti, mutta harvinaiseksi leivän leipominen on jäänyt. Niinpä ajattelin että leipäkoneella hoitelen kaksi kärpästä yhdellä iskulla - saamme vaihtelua markettileipään eikä leipominen jää ajasta ja omasta viitseliäisyydestä - tai niiden puutteesta - kiinni. Mikäs sen helpompaa kuin heittää aineet koneen kulhoon ja painella nappeja, ja muutaman tunnin päästä tuore leipä on valmis! Tai niinhän sitä luulisi.
Tohkeissani siis kannoin koneen kotiin perjantai-iltana, lauantaina kaupassa käydessäni ostin lisää jauhoja ja sunnuntaina päivän muista puuhista selvittyä ryhdyin tutustumaan leivän valmistamiseen koneella. Se tuntuikin olevan lähes salatiedettä. Ohjeissa useaan kertaan varoiteltiin, että jos mitat eivät ole prikulleen kohdallaan lopputulos voi olla mitä tahansa. Luettuani läpi koneen mukana tulleet reseptit ja todettuani että mihinkään minulla ei ollut kaikkia tarvittavia ainesosia (maitojauhetta?!) turvauduin tuskastuneena nettiin. Ei makeaa mahan täydeltä -blogista löysin lopulta tämän Kaarina Roinisen ohjeen. Alkuperäisen ohjeen sihtiruisjauhot korvasin tavallisilla eli kuituisammilla, ja ohrajauhonikin olivat täysjyvää.
Kolmen viljan leipä
2,5 dl vettä
2 rkl (rypsi-)öljyä
0,5 tl suolaa
1 rkl hunajaa
1 dl ruisjauhoja
1 dl täysjyväohrajauhoja
4 dl vehnäjauhoja
1,5 tl kuivahiivaa (10g tuoretta hiivaa)
Mittaa aineet koneen paistovuokaan ohjeen mukaisessa järjestyksessä. Jos käytät tuoretta hiivaa, murenna se jauhojen pinnalle. Käynnistä tai ajasta leipäkone.
Käytin koneen perusohjelmaa ja paistoin leipää 750 g leivälle tarkoitetun ajan keskitummalla paistoasteella. Leipä jäi mielestäni aika vaaleakuoriseksi. Koostumukseltaan se oli mukavan kuohkea ja rapeakuorinen. Varsinkin rukiin maku tuntui, ohra ehkä hävisi sille vähän liikaa. Kaikenkaikkiaan lopputulos oli kuitenkin ihan onnistunut.
2 kommenttia:
Tervetuloa leipäkonejengiin! :-) Meillä on vanhempieni ikivanha (varmaan 20-vuotias) leipäkone satunnaisessa käytössä, nyt ei olekaan tullut vähään aikaan kokeiltua. Laittakaa ihmeessä joskus illalla leipä valmistumaan aamuksi, on mahtavaa herätä paistuvan leivän tuoksuun!
Kissaemo, omat vanhempani puolestaan ovat olleet ahkeria leipäkoneen käyttäjiä jo varmaankin sen 20 vuotta ja heillä taitaa olla toinen tai kolmas kone menossa.
Tuore leipä aamuksi on ihana ajatus, mutta sellainen huono puoli tuosta koneesta on löytynyt että merkkipiippaukset ovat ihan tolkuttoman kovaäänisiä joten heräisin jo siinä vaiheessa aamuyöllä kun kone on vasta sotkemassa taikinaa.
Lähetä kommentti