Jazzin kotiseudulla fuusioituivat kielet ja kulttuurit. Ranskalaiset ja espanjalaiset uudisasukkaat, mustat ja intiaanit sulautuivat kreoliväestöksi. Kaikki nämä toivat vaikutteita tietenkin myös ruokakulttuuriin. Ja kreolikeittiön tuotoksista varmaankin tunnetuin on gumbo.
Gumbo mielletään tavallisesti merenelävistä valmistetuksi keitto- tai pataruuaksi, mutta sukellus gumbon maailmaan osoitti varsin tavallista olevan että gumbossa on myös kanaa, toisinaan makkaraa tai possuakin. Mikä sitten tekee gumbosta gumbon? About Southernfood -sivuston mukaan välttämättömiä perusainesosia on vain kolme: roux, eli ruskistettu rasva-jauhosuurus, okra (afrikkalaisperäiseltä nimeltään gombo, josta tulee ruokalajin nimi) ja mielikuvitus. Selailtuani gumboreseptejä tartuin siis toimeen ja aloin käyttää mielikuvitustani. Yhdistelin ainesosia, joita gumboresepteissä näytti esiintyvän, ja lisäsin niihin omia lempiaineksiani. Eikä siitä tietenkään ilman sieniä selvitty.
Fuusiogumboa Ketturouvan tapaan (4:lle)
600 g possun lapaa (luulla)
5 siivua amerikanpekonia
300 g (2 kpl) mausteista (raaka-)makkaraa
200 g herkkusieniä
1 keskikokoinen bataatti
2 pientä vihreää paprikaa
1 iso sipuli
2-3 valkosipulin kynttä
1 tlk (400 g) okraa
1 tlk (400 g) kaltattuja tomaatteja omassa liemessään
öljyä paistamiseen (maissi-, rypsi- tms.)
roux:
3 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja
lisäksi:
n. 0,5 l lihalientä
1 dl punaviiniä
20 tippaa tabascoa
2 laakerinlehteä
1 rkl kuivattua timjamia
suolaa, mustapippuria
1 rkl intiaanisokeria
lopuksi:
n. 50 g tummaa suklaata (70% kaakaota)
loraus rommia
Kuutioi liha, viipaloi makkara ja pekoni. Kuutioi sipuli, paprika ja kuorittu bataatti. Leikkaa sienet lohkoiksi. Pilko kaltatut tomaatit saksilla, pidä mehu tallessa. Valuta okra.
Ruskista pannussa liha, makkara, pekoni ja sienet kukin vuorollaan ja laita ne sivuun odottamaan. Lopuksi kuullota sipulia, paprikaa, bataattia ja murskattua valkosipulia hetki öljyssä.
Valmista roux: sulata voi valurautapadassa tai isossa kasarissa (perinteinen astia on ns. Dutch oven, jalallinen rautapata) ja sirota joukkoon vehnäjauhot. Ruskista seosta ahkerasti sekoitellen, varo polttamasta jauhoja, koska silloin suurus on pilalla! Kun suurus on sileää ja kauniin ruskeaa, lisää siihen lihaliemi ohuena norona samalla koko ajan perusteellisesti sekoittaen paakkuuntumisen välttämiseksi.
Lisää syntyneeseen kastikkeeseen silputut tomaatit liemineen, sipuli ja valkosipuli, paprika, bataatti, pekoni, possukuutiot, sienet ja makkarat. Lorauta sekaan viini ja lisää mausteet. Lisäsin tässä vaiheessa myös okran, mutta tölkkiokraa käytettäessä kannattaisi ehkä lisätä okra vasta kypsennyksen loppupuolella, koska pitkässä haudutuksessa se hajoaa aivan atomeiksi.
Hauduttele reilun tunnin ajan miedolla lämmöllä kannen alla välillä sekoitellen. Lisää sitten Mississipin mutaa symboloiva tumma suklaa, lorauta sekaan rommi ja tarkista maku. Lisäile suolaa, mustapippuria ja tabascoa jos on tarvis. Tarjoa keitetyn riisin kanssa.
En ole koskaan syönyt "aitoa" gumboa, joten en tiedä muistuttaako tämä gumbo esikuvaansa missään määrin, mutta hyvää se oli, paras sävellykseni sitten hobittipiirakan vaikka itse sanonkin. Uskaliaasti koekaniineiksi kutsutut ruokavieraatkin santsasivat, mikä on mielestäni aina paras kiitos kokkaajalle. Reiluksi arvioimani annos katosi neljään pekkaan miltei viimeistä tippaa myöten.
Kokkausmusiikiksi täytyi tietenkin valita jazzia. Vaikka kokkailinkin fuusiogumboa, fuusiojazz ei ole koskaan kolahtanut eivätkä loputtoman pitkät trumpettisoolotkaan hyväile korviani, mutta Billie Holiday sopi hyvin tunnelmointiin vaikka Lady Day ei New Orleansissa vaikuttanutkaan.
4 kommenttia:
Joidenkin mukaan gumboon kuuluu myos ehdottomasti pyha kolminaisuus: pieneksi silputtu varsiselleri, sipuli ja vihrea paprika -sekoitus.
Koska okraa kaytetaan suurusteena, sen pitaakin jossain maarin hajota kastikkeeseen. On olemassa myos ns. file gumbo, jossa okran sijaan kaytetaan file powderia (sassafras-puun lehdista). Itse preferoin tata, koska en pida okrasta.
tei, löysin tuon mainitsemasi kolminaisuuden mutta siteeraamani oli mielestäni hauskempi, enkä erikoisemmin pidä varsiselleristä. :) Sipuli ja paprikahan gumbostani löytyivätkin, koska ne näyttivät tosiaan olevan kaikissa tutkailemissani resepteissä mukana.
Tuota file-pulveria voi olla hankala löytää Suomesta, tosin Behnfords saattaisi ehkä sitäkin myydä?
Kylla loytyy file-pulveria Helsingista Hameentien etnosuoran kaupasta (en enaa muista mista niista sita ostimme :(
Ihanaa fiilisruokaa! Laiton itsekin jonkun kerran tuhdin kastikkeen sekaan tummaa suklaata, ja se antoi kyllä ihan jännän säväyksen.
Lähetä kommentti