Vihersalaattia, tomaattia, mozzarellaa, pinjansiemeniä, kurkku ei ole mitenkään pakollista. Päälle ripaus suolaa ja mustapippuria, loraus hyvää oliiviöljyä ja tuoreita, revittyjä basilikan lehtiä. Basilikan repimisestä tulee ihana tuoksu.
Parvekeyrttitarhassamme kasvaa tänä vuonna basilikaa, persiljaa, timjamia, korianteria, salviaa, rosmariinia, sitruunamelissaa, marokonminttua ja rucolaa. Laiska tarhuri turvautui valmiisiin taimiin, jotka sitä paitsi ovat paljon terhakampia kuin ne surkeat, kalvakat ruipelot joita joskus olen onnistunut kotona kasvattelemaan.
Kasvimaan kuulumisia puolestaan voi vilkaista täältä.
Muistuttelen myös että nyt on nokkosten aika. Perinteisten keiton ja lettujen lisäksi niistä voi tehdä vaikkapa pestoa.
No, ensi viikolle on luvattu viileämpää, joten ehkä silloin tulee palattua patojen ja kattiloiden ääreen. Useampikin resepti polttelee jo mielessä.
3 kommenttia:
Tuoreen basilikan tuoksu on sellainen mitä en kerta kaikkiaan kykene vastustamaan. Vesi herahti kielelle tuota salaattikuvaa katsellessa!
Nokkospesto on mainio keksintö. Sitä kannattaa myös pakastaa vitamiinittoman talven varalle.
Tänä vuonna kokeilen kyllä nokkospeston tekemistä, kun se viime vuonna jäi!
Kissaemo, minulla on tapana käydä hivelemässä parvekkeella noita yrttejä ihan vain saadakseni niistä tuoksua irti. Voisikin tehdä iltapalaksi itselleen pienen tomaatti-mozzarellasalaatin...
Nokkosia olen pakastanut ihan vaan ryöpättyinä, valmiina käytettäväksi mihin milloinkin. Mutta kiitos vinkistä, pestoa voisi tehdä isomman satsin ja pakastaa osan.
Merituuli, kokeile ihmeessä. :) Itse ajattelin ottaa uusintaerän täällä kaupungissa sauvasekoittimella vahvistettuna ja testata pestoa tällä kertaa pastan päällä.
Lähetä kommentti