Täytin hiljattain vuosia. Taitaa olla aika myöntää tosiasiat ja tiputtaa se "varhais" keski-ikäisen edeltä.
Syntymäpäiväni kunniaksi sain valita mitä syödään. Olen jo pitkän halunnut kokeilla suklaakastiketta pihveille, joten sitä tehtiin. Osapuilleen noudatin tätä ohjetta ainesten osalta, mutta määrät säädin itse.
Sakea suklaakastike
2,5 dl punaviiniä
laakerinlehti
pieni nippu tuoreita timjaminoksia
1 luomuappelsiinin raastettu kuori
hyppysellinen chiliä
hyppysellinen kanelia
mustapippuria
(pieni tilkka lihafondia)
(syötävien kukkien terälehtiä - laitoin hiukan safloria ja laventelia, koska näitä minulla sattui olemaan)
n. 70 g tummaa suklaata (70% kaakaota)
ripaus suolaa
1-2 tl hunajaa
Mittaa kastikekattilaan viini ja mausteet. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä reippaalla lämmöllä viitisen minuuttia.
Siivilöi mausteviini ja palauta se kattilaan. Pidä kattila miedolla lämmöllä ja lisää paloiteltu suklaa vähän kerrallaan koko ajan sekoitellen niin että suklaa sulaa. Tarkista maku ja säädä se kohdalleen, itse lisäsin hiukan hunajaa. Keittele hiljaisella tulella vielä sen aikaa, että kastike hieman sakenee.
Suussa sulavaa mureiden pihvien ja suklaan kaveriksi sopivan täyteläisen punaviinin kera. Suklaakastikkeessa on tuhdisti makua, ja arvelimme että sitä kannattaisi kokeilla myös riistan kanssa.
tiistai 13. elokuuta 2013
Pihvit suklaakastikkeella
maanantai 12. elokuuta 2013
Meze
Heidi toivoi alkuvuodesta, että jakaisimme hiukan enemmän vierailla mailla hankittuja ruokakokemuksiamme. Olkaapa siis hyvät:
Juhannuspäivänä teimme makumatkan Lähi-itään. Päätimme kattaa juhanusvieraillemme meze-pöydän. Meze tarkoittaa Lähi-idän maissa alkupalapöytää, jossa pienistä kulhoista tarjoillaan erilaisia ruokalajeja. Keskeisessä osassa ovat varsinkin monenlaiset tahnat. Matkaoppaanamme meillä oli Jordanian Cooking Step by Step -keittokirja, jonka ovat laatineet Lina Chebaro Baydoun & Nada Mosbah Halawani.
Ruokailu tapahtuu oikeaoppisesti leivänpalaa apuna käyttäen: ohuesta, litteästä vehnäleivästä revitaan suuhun sopivia paloja, joihin oikeaa kättä käyttäen pyyhkäistään tahnaa tai poimitaan salaattia tai lihapaloja, ja sitten leipäpala laitetaan suuhun.
Karhuherra paistoi pitaleivät grillissä. Tässä ne ovat jo hieman lässähtäneet.
Meze-pöydästämme löytyivät itseoikeutetusti tutut
Se, jonka mielestä seuraava kastike muistuttaa tsatsikia, ei ole väärässä laisinkaan. Sama ottomaanivaltakunnan mukana levinnyt ruokakulttuuri kattaa koko itäisen Välimeren piirin, paikallisin vivahtein. Esimerkiksi jordanialaisessa ruuassa mausteita käytetään vain vähän. Yleisin mauste on lehtipersilja, joka maistuu niin tabboulehissa kuin fattoushissakin. Tavallinen arkiruoka on vilja- ja kasvisvoittoista, liha on juhlaruokaa jota tarjotaan vieraille.
Kurkku-jugurttisalaatti
2,5 dl maustamatonta paksua jugurttia (turkkilaista/kreikkalaista)
puolikas tuore kurkku josta siemenet on poistettu, tai 1-2 avomaan kurkkua vastaavasti käsiteltynä
1 valkosipulin kynsi murskattuna
1 tl kuivattua tai 1 rkl tuoretta minttua
ripaus suolaa
(vettä ohentamiseen)
Lopputuloksen pitäisi olla jossain määrin ohuempi ja huomattavasti vähemmän valkosipulinen kuin kreikkalainen tsatsiki. Tarjoa kurkku-jugurttisalaatti jauhelihavartaiden kanssa.
Jauhelihavartaat, kufta
500 g hienoksi jauhettua lampaan tai naudan jauhelihaa
erittäin hienoksi silputtu keskikokoinen sipuli
2 rkl hienoksi silputtua sileälehtistä persiljaa
0,5 tl paprikajauhetta
suolaa
Sekoita ainekset hyvin. Jaa taikina noin saksanpähkinän kokoisiksi palloiksi ja puristele grillivartaiden ympärille. Grillaa jauhelihavartaat käännellen niitä jotta ne paistuvat tasaisesti. Voit paistaa ne myös pannussa voissa tai voi-öljyseoksessa.
Härkäpapu on kotoisin Lähi-idästä, ja yksi maailman vanhimpia viljelykasveja. Nimestään huolimatta se ei ole papu lainkaan, vaan virna.
Härkäpapumössöä, fûl, syödään Egyptissä ja Lähi-idässä yleisesti aamiaiseksi, mutta se sopii hyvin myös meze-pöytään. Sen voi laittaa edellisenä päivänä ja lämmittää, maku vain paranee.
Fûl (tämän ruokalajin nimen näkee usein englanniksi translitteroituna "foul")
2-3 dl kuivattuja härkäpapuja
vettä
1-2 murskattua valkosipulin kynttä
keskikokoinen keltasipuli
suolaa, mustapippuria
Tarjoiluun:
silputtua lehtipersiljaa
sitruunalohkoja
chiliöljyä (tuoreista vihreistä tai kuivatusta punaisesta chilistä)
Liota härkäpapuja vähintään yön yli runsaassa vedessä.
Huuhdo pavut hyvin ja laita ne kattilaan, johon lisäät raikasta vettä sen veran että pavut peittyvät. Keitä papuja vähintään puolitoista tuntia, mieluiten pari-kolme tuntia miedolla lämmöllä. Halutessasi voit lisätä 1-2 valkosipulin kynttä sekä karkeasti silputtua sipulia ja hauduttaa sen pehmeäksi. Lisää tarvittaessa vettä.
Ota osa härkäpavuista erikseen ja soseuta ne esim. sauvasekoittimella. Sekoita sose takaisin kattilaan niin että härkäpapupata sakenee. Mausta suolalla ja pippurilla ja koristele persiljasilpulla.
Tarjoa fûlin kanssa sitruunalohkoja joista jokainen syöjä voi puristaa mehua omaan annokseensa. Mausteeksi sopii myös chiliöljy.
Juhannuspäivänä teimme makumatkan Lähi-itään. Päätimme kattaa juhanusvieraillemme meze-pöydän. Meze tarkoittaa Lähi-idän maissa alkupalapöytää, jossa pienistä kulhoista tarjoillaan erilaisia ruokalajeja. Keskeisessä osassa ovat varsinkin monenlaiset tahnat. Matkaoppaanamme meillä oli Jordanian Cooking Step by Step -keittokirja, jonka ovat laatineet Lina Chebaro Baydoun & Nada Mosbah Halawani.
Ruokailu tapahtuu oikeaoppisesti leivänpalaa apuna käyttäen: ohuesta, litteästä vehnäleivästä revitaan suuhun sopivia paloja, joihin oikeaa kättä käyttäen pyyhkäistään tahnaa tai poimitaan salaattia tai lihapaloja, ja sitten leipäpala laitetaan suuhun.
Karhuherra paistoi pitaleivät grillissä. Tässä ne ovat jo hieman lässähtäneet.
Meze-pöydästämme löytyivät itseoikeutetusti tutut
sekä mutabbal ja tietenkin hummus (kuvassa), mutta myös muutama uusi tuttavuus.
Se, jonka mielestä seuraava kastike muistuttaa tsatsikia, ei ole väärässä laisinkaan. Sama ottomaanivaltakunnan mukana levinnyt ruokakulttuuri kattaa koko itäisen Välimeren piirin, paikallisin vivahtein. Esimerkiksi jordanialaisessa ruuassa mausteita käytetään vain vähän. Yleisin mauste on lehtipersilja, joka maistuu niin tabboulehissa kuin fattoushissakin. Tavallinen arkiruoka on vilja- ja kasvisvoittoista, liha on juhlaruokaa jota tarjotaan vieraille.
Kurkku-jugurttisalaatti
2,5 dl maustamatonta paksua jugurttia (turkkilaista/kreikkalaista)
puolikas tuore kurkku josta siemenet on poistettu, tai 1-2 avomaan kurkkua vastaavasti käsiteltynä
1 valkosipulin kynsi murskattuna
1 tl kuivattua tai 1 rkl tuoretta minttua
ripaus suolaa
(vettä ohentamiseen)
Lopputuloksen pitäisi olla jossain määrin ohuempi ja huomattavasti vähemmän valkosipulinen kuin kreikkalainen tsatsiki. Tarjoa kurkku-jugurttisalaatti jauhelihavartaiden kanssa.
Jauhelihavartaat, kufta
500 g hienoksi jauhettua lampaan tai naudan jauhelihaa
erittäin hienoksi silputtu keskikokoinen sipuli
2 rkl hienoksi silputtua sileälehtistä persiljaa
0,5 tl paprikajauhetta
suolaa
Sekoita ainekset hyvin. Jaa taikina noin saksanpähkinän kokoisiksi palloiksi ja puristele grillivartaiden ympärille. Grillaa jauhelihavartaat käännellen niitä jotta ne paistuvat tasaisesti. Voit paistaa ne myös pannussa voissa tai voi-öljyseoksessa.
Härkäpapu on kotoisin Lähi-idästä, ja yksi maailman vanhimpia viljelykasveja. Nimestään huolimatta se ei ole papu lainkaan, vaan virna.
Härkäpapumössöä, fûl, syödään Egyptissä ja Lähi-idässä yleisesti aamiaiseksi, mutta se sopii hyvin myös meze-pöytään. Sen voi laittaa edellisenä päivänä ja lämmittää, maku vain paranee.
Fûl (tämän ruokalajin nimen näkee usein englanniksi translitteroituna "foul")
2-3 dl kuivattuja härkäpapuja
vettä
1-2 murskattua valkosipulin kynttä
keskikokoinen keltasipuli
suolaa, mustapippuria
Tarjoiluun:
silputtua lehtipersiljaa
sitruunalohkoja
chiliöljyä (tuoreista vihreistä tai kuivatusta punaisesta chilistä)
Liota härkäpapuja vähintään yön yli runsaassa vedessä.
Huuhdo pavut hyvin ja laita ne kattilaan, johon lisäät raikasta vettä sen veran että pavut peittyvät. Keitä papuja vähintään puolitoista tuntia, mieluiten pari-kolme tuntia miedolla lämmöllä. Halutessasi voit lisätä 1-2 valkosipulin kynttä sekä karkeasti silputtua sipulia ja hauduttaa sen pehmeäksi. Lisää tarvittaessa vettä.
Ota osa härkäpavuista erikseen ja soseuta ne esim. sauvasekoittimella. Sekoita sose takaisin kattilaan niin että härkäpapupata sakenee. Mausta suolalla ja pippurilla ja koristele persiljasilpulla.
Tarjoa fûlin kanssa sitruunalohkoja joista jokainen syöjä voi puristaa mehua omaan annokseensa. Mausteeksi sopii myös chiliöljy.
Tunnisteet:
alkupalat,
grillaus,
kastikkeet,
kasvikset,
kasvisruoka,
liha,
makumatkailua,
palkokasvit
perjantai 2. elokuuta 2013
Tätipäivällinen: pääruoka
Tätipäivällisen pääruuan suhteen päädyin keveän kesäiseen pastaan. Koska avokadopasta on niin laajalti tunnettu ja syöty, valinta osui toiseen Alexander ja Hanna Gullichsenin Safkaa-kirjan pastaan, jota olen mielinyt laittaa heti siitä asti kun reseptin luin.
Sitruuna-anjovispasta (neljälle)
2 sitruunaa (yhden mehu, kahden kuori raastettuna)
1-2 valkosipulinkynttä
8-10 anjovisfileetä (jos mahdollista, käytä oliiviöljyyn säilöttyjä suolattuja fileitä, joita myydään Suomessa nimellä sardelli)
n. 4 dl raastettua parmesaania
3 keitettyä kananmunaa
0,5 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä
lehtipersiljaa, ruohosipulia, tilliä ja basilikaa, kourallinen kutakin
mustapippuria myllystä
suolaa
400 g fusilleja
Pastakastikkeen voi valmistaa suoraan tarjoilukulhoon.
Aloita keittämällä kananmunat ja jäähdyttämällä ne.
Laita pastavesi tulelle.
Pese sitruuna huolellisesti ja raasta sen kuori sekä purista joukkoon kahden sitruunan mehu. Pilko valkosipuli ja anjovikset ja lisää ne kulhoon. Raasta pari-kolme desiä parmesaania joukkoon.
Painele keitetyt kananmunat haarukalla hienoksi. Silppua yrtit. Sekoita munat ja yrttisilppu, pippuri ja suola sekä oliiviöljy kastikkeeseen. Maista että suolaa ja sitruunaa on sopivasti.
Keitä pasta suolatussa vedessä kunnes se on al dente. Valuta, mutta pidä pari desiä lientä tallessa.
Sekoita pasta ja kastike kulhossa. Ohenna kastiketta tarvittaessa keitinliemellä. Ripota päälle kourallinen parmesaania ja tarjoa.
Kirjassa kehutaan tämän pastan sopivan kuumana kesäpäivänä, ja niin se tosiaankin tekee.
Kastikkeessa on melkoisesti pilkkomista ja hienontamista, mutta lopputulos palkitsee vaivan! Kirjassa luvataan, että pasta on mainiota myös seuraavana päivänä kylmänä nautittuna, mutta sitä en päässyt testaamaan, sillä tädit söivät ja santsasivat viimeisetkin fusillit.
Sitruuna-anjovispasta (neljälle)
2 sitruunaa (yhden mehu, kahden kuori raastettuna)
1-2 valkosipulinkynttä
8-10 anjovisfileetä (jos mahdollista, käytä oliiviöljyyn säilöttyjä suolattuja fileitä, joita myydään Suomessa nimellä sardelli)
n. 4 dl raastettua parmesaania
3 keitettyä kananmunaa
0,5 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä
lehtipersiljaa, ruohosipulia, tilliä ja basilikaa, kourallinen kutakin
mustapippuria myllystä
suolaa
400 g fusilleja
Pastakastikkeen voi valmistaa suoraan tarjoilukulhoon.
Aloita keittämällä kananmunat ja jäähdyttämällä ne.
Laita pastavesi tulelle.
Pese sitruuna huolellisesti ja raasta sen kuori sekä purista joukkoon kahden sitruunan mehu. Pilko valkosipuli ja anjovikset ja lisää ne kulhoon. Raasta pari-kolme desiä parmesaania joukkoon.
Painele keitetyt kananmunat haarukalla hienoksi. Silppua yrtit. Sekoita munat ja yrttisilppu, pippuri ja suola sekä oliiviöljy kastikkeeseen. Maista että suolaa ja sitruunaa on sopivasti.
Keitä pasta suolatussa vedessä kunnes se on al dente. Valuta, mutta pidä pari desiä lientä tallessa.
Sekoita pasta ja kastike kulhossa. Ohenna kastiketta tarvittaessa keitinliemellä. Ripota päälle kourallinen parmesaania ja tarjoa.
Kirjassa kehutaan tämän pastan sopivan kuumana kesäpäivänä, ja niin se tosiaankin tekee.
Kastikkeessa on melkoisesti pilkkomista ja hienontamista, mutta lopputulos palkitsee vaivan! Kirjassa luvataan, että pasta on mainiota myös seuraavana päivänä kylmänä nautittuna, mutta sitä en päässyt testaamaan, sillä tädit söivät ja santsasivat viimeisetkin fusillit.
Tätipäivällinen: alkupalat
Minulla on kolme hurmaavaa ystävää. Yhdessä muodostamme Tädit. Keskinäisissä tapaamisissaan Tädit arvostavat kuohuviiniä sekä hyvää ruokaa ja harjoittavat näiden voimin tapahtuvaa maailmanparannusta.
Minulla oli heinäkuun alkupuolella kunnia olla pitkästä aikaa Tätipäivällisten emäntä. Koska päivälliset järjestettiin arki-iltana töiden jälkeen, ruuan piti olla suhteellisen nopeaa ja helppolaittoista, mausta tinkimättä. Koska oli lämmin sää, halusin tarjota jotain kesäisen keveää ja kuitenkin riittävän ruokaisaa.
Innoitusta hakiessani nappasin käteeni Alexander ja Hanna Gullichsenin Safkaa-kirjan ja löysinkin sieltä oivat alkupalat lämpimään kesäiltaan. Molemmat ohjeet ovat neljälle.
Ceviche
200 g kalaa (kuhaa, siikaa, lohta)
1 limetin mehu
1/2 sitruunan mehu
1 valkosipulin kynsi
1 punainen chili
suolaa, mustapippuria
1 keltainen paprika
korianteria ja ruohosipulia silputtuna
Purista limetistä ja sitruunasta mehu kulhoon ja lisää murskattu, hienonnettu valkosipuli, silputti chili (ilman siemeniä) sekä suolaa ja mustapippuria. Kuutioi kala ja sekoita se mausteliemeen. Anna marinoitua puolesta tunnista kolmeen varttiin.
Poista paprikasta siemenet ja kuutioi se. Silppua yrtit. Sekoita kalan joukkoon ja tarkista suola. Tarjoa!
- Reseptissä käytetyn kuhan sijasta käytin cevicheen merilohta.
Ceviche tuntui kaipaavan jotain kaveria lautaselle, joten nappasin kolme avomaankurkkua ja tein niistä tämän salaatin:
Kurkkusalaatti
2 kiinteää kurkkua (käytin avomaankurkkuja, joita laitoin kolme kookkaapuoleista)
1/2 rkl sokeria
1/2 rkl suolaa
tilliä ja persiljaa silputtuna
mustapippuria
1 dl riisiviinietikkaa
Kuori ja halkaise kurkut ja poista siemenet lusikan avulla. Leikkaa kurkut sormen paksuisiksi viipaleiksi ja ripottele niille suolaa ja sokeria. Anna kurkkujen tekeytyä parikymmentä minuuttia. Valuta ja kuivaa.
Laita kulhoon kurkkuviipaleet, silputut yrtit, mustapippuria, hieman suolaa ja riisiviinietikka. Sekoita ja tarjoa.
Raikkaat kurkut sopivat hyvin chilin ja limetin puraiseman cevichen seuraksi!
Minulla oli heinäkuun alkupuolella kunnia olla pitkästä aikaa Tätipäivällisten emäntä. Koska päivälliset järjestettiin arki-iltana töiden jälkeen, ruuan piti olla suhteellisen nopeaa ja helppolaittoista, mausta tinkimättä. Koska oli lämmin sää, halusin tarjota jotain kesäisen keveää ja kuitenkin riittävän ruokaisaa.
Innoitusta hakiessani nappasin käteeni Alexander ja Hanna Gullichsenin Safkaa-kirjan ja löysinkin sieltä oivat alkupalat lämpimään kesäiltaan. Molemmat ohjeet ovat neljälle.
Ceviche
200 g kalaa (kuhaa, siikaa, lohta)
1 limetin mehu
1/2 sitruunan mehu
1 valkosipulin kynsi
1 punainen chili
suolaa, mustapippuria
1 keltainen paprika
korianteria ja ruohosipulia silputtuna
Purista limetistä ja sitruunasta mehu kulhoon ja lisää murskattu, hienonnettu valkosipuli, silputti chili (ilman siemeniä) sekä suolaa ja mustapippuria. Kuutioi kala ja sekoita se mausteliemeen. Anna marinoitua puolesta tunnista kolmeen varttiin.
Poista paprikasta siemenet ja kuutioi se. Silppua yrtit. Sekoita kalan joukkoon ja tarkista suola. Tarjoa!
- Reseptissä käytetyn kuhan sijasta käytin cevicheen merilohta.
Ceviche tuntui kaipaavan jotain kaveria lautaselle, joten nappasin kolme avomaankurkkua ja tein niistä tämän salaatin:
Kurkkusalaatti
2 kiinteää kurkkua (käytin avomaankurkkuja, joita laitoin kolme kookkaapuoleista)
1/2 rkl sokeria
1/2 rkl suolaa
tilliä ja persiljaa silputtuna
mustapippuria
1 dl riisiviinietikkaa
Kuori ja halkaise kurkut ja poista siemenet lusikan avulla. Leikkaa kurkut sormen paksuisiksi viipaleiksi ja ripottele niille suolaa ja sokeria. Anna kurkkujen tekeytyä parikymmentä minuuttia. Valuta ja kuivaa.
Laita kulhoon kurkkuviipaleet, silputut yrtit, mustapippuria, hieman suolaa ja riisiviinietikka. Sekoita ja tarjoa.
Raikkaat kurkut sopivat hyvin chilin ja limetin puraiseman cevichen seuraksi!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)