Meillä nähdään ruokapöydässä todella harvoin siipikarjaa, koska Karhuherra ei erityisemmin pidä kanasta enkä välitä ostaa tehotuotettuja broiskuja. Luomukanat taas ovat lähihyperagorastamme yleensä loppu, vaikka tarina kertoo että niitä voisi sieltä pakastealtaasta löytää. Kanan ja fenkolin yhdistelmä salsiccialla ryyditettynä kuulosti kuitenkin kokeilemisen arvoiselta, ja Hakaniemen hallista löytyivät tarvittavat ainekset salsicciaa myöten.
Ohje on Tessa Kirosin keittokirjasta Limoncello and Linen Water (2012). Meillä on yksi Kirosin aiemmista keittokirjoista, Twelve, ja kaikki mitä olemme siitä kokanneet on ollut onnistunutta. Niinpä odotukseni olivat myönteiset, ja linja piti myös tämän ohjeen suhteen. Rustiikkien kanapadan makumaailma on mieto mutta sielua lämmittävä.
Kanaa, salsicciaa ja fenkolia (neljälle)
1,2 kg kana (/broileri), nahka poistetaan ja kana leikataan kahdeksaan osaan
2 fenkolia
3 rkl oliiviöljyä
1 sipuli silputtuna
1 sellerinvarsi silputtuna
1 iso valkosipulin kynsi silputtuna
3 salsiccia-makkaraa
1,25 dl valkoviiniä
1 tl fenkolin siemeniä murskattuna
0,5 l kuumaa vettä
suolaa, mustapippuria
Huuhdo kanapalat ja kuivaa ne. Leikkaa fenkolista kuivat kannat (mutta älä poista niin paljon että fenkoli hajoaa) ja latvat, pidä mahdolliset lehdet tallessa. Leikkaa fenkoli pystysuunnassa melko isoiksi lohkoiksi.
Kuumenna öljy isossa kannellisessa paistokasarissa ja lisää sipuli- ja sellerisilppu. Kuullota. Lisää valkosipuli, ja sen alkaessa tuoksua purista makkarat kuorestaan ja murustele makkaramassa pannuun. Paistele kunnes makkara on saanut väriä. Lisää sitten kanan palat ja ruskista ne ympäriinsä.
Lisää viini ja anna kiehahtaa niin että se haihtuu. Lisää fenkolilohkot, murskatut fenkolinsiemenet sekä suolaa ja pippuria. Lisää vesi, peitä kasari kannella ja anna muhia kolmesta vartista tuntiin. Lopuksi poista kansi ja anna liemen kiehua kokoon noin kymmenen minuuttia.
Nosta pata tulelta ja koristele ruoka fenkolin lehdillä. Tarjoa leivän kera.
Tämä oli myös ensi kohtaamiseni kokonaisen kanan kanssa, mutta ihan
kunnialla siitä selvittiin. Irrotin pataan koivet, siivet ja rintalihat.
Loput luista lihoineen säästin ja keitin niistä kanaliemen.
tiistai 7. tammikuuta 2014
Kanaa, salsicciaa ja fenkolia
keskiviikko 1. tammikuuta 2014
Trattoria Aldinan prosciutto-pasta
Tämä pasta sai innoituksensa MasterChef-ohjelmasta. Semifinalistit pääsivät kokkaamaan Italiaan, ja jakso houkutti meidätkin kokeilemaan Trattoria Aldinan tagliatellea prosciutton kera.
Karhuherra teki tuorepastan Maarit Enkovaara-Astraldin Pastakirjan ohjeella. Pojan tehtävänä oli vääntää pastakonetta, mihin hän suhtautuikin asiaankuuluvalla vakavuudella.
Tuorepasta (kolmelle)
2 muna
200 g (n. 3 dl) durum-vehnäjauhoja
vähän suolaa
(tarvittaessa tilkkanen vettä taikinan ohentamiseen)
Vaivaa muna ja jauhot sekaisin. Vaivaa voimakkaasti vähintään 10 minuuttia kunnes olet saanut aikaan sileän ja kimmoisan taikinan joka ei tartu käsiin. Pyöritä palloksi ja kääri tiivisti kelmuun ainakin puoleksi tunniksi ennen valmistamista.
Leivo taikina pötköksi ja leikkaa se pariin kolmeen osaan. Litistä pala käsin tai kaulimella pitkulaiseksi suorakaiteeksi. Aja taikinalevyt ensin läpi pastakoneesta ensin pari kertaa pieninumeroisimmalla välillä (paksuimmalla) taittaen se välillä kolmeen osaan ja sen jälkeen aja levyä koneen läpi kasvattaen pastakoneen lukemaa numero kerrallaan (ohenna levyä). Me mankeloimme levyä koneemme numeroon 6 asti.
Laita valmiit pastalevyt lepäämään jauhotetulle alustalle, äläkä missään tapauksessa laita niitä päällekkäin. Näin ne eivät pääse tarttumaan alustaan eivätkä toisiinsa.
Kun levyt ovat hieman kuivahtaneet pinnasta, aja ne pastakoneen leveämmän leikkuriterän läpi. Laita nauhat kuivumaan esim. puhtaiden keittiöpyyhkeitten päälle ja erottele ne heti toisistaan jos ne pyrkivät tässä vaiheessa tarttumaan. Kun pasta on kuivunut kiinni, se on avun ulottumattomissa. Hyvä vinkki on ripotella nauhojen alle ja päälle polentaa. Se pitää nauhat erillään ja jää keitettäessä kattilan pohjalle.
Prosciuttokastike (noin neljälle)
6 ohutta siivua prosciuttoa
pienehkö keltasipuli
kelpo loraus oliiviöljyä
voita (n. 2 kertaa niin paljon kuin öljyä)
suolaa
Leikkaa kinkkusiivut pitkiksi, ohuiksi suikaleiksi. Silppua sipuli.
Ruskista sipuli voi-öljyseoksessa. Sen jälkeen laita pasta kiehuvaan veteen. Kun pasta alkaa olla valmista (tuorepasta kypsyy parissa-kolmessa minuutiss), lisää kinkkusuikaleet ja hiukan pastan keitinvettä pannuun. Lopuksi sekoita joukkoon keitetty tagliatelle.
Mitä tästä voi sanoa? Malliesimerkki siitä miten todella yksinkertainen voi olla aivan järjettömän hyvää.
Karhuherra teki tuorepastan Maarit Enkovaara-Astraldin Pastakirjan ohjeella. Pojan tehtävänä oli vääntää pastakonetta, mihin hän suhtautuikin asiaankuuluvalla vakavuudella.
Tuorepasta (kolmelle)
2 muna
200 g (n. 3 dl) durum-vehnäjauhoja
vähän suolaa
(tarvittaessa tilkkanen vettä taikinan ohentamiseen)
Vaivaa muna ja jauhot sekaisin. Vaivaa voimakkaasti vähintään 10 minuuttia kunnes olet saanut aikaan sileän ja kimmoisan taikinan joka ei tartu käsiin. Pyöritä palloksi ja kääri tiivisti kelmuun ainakin puoleksi tunniksi ennen valmistamista.
Leivo taikina pötköksi ja leikkaa se pariin kolmeen osaan. Litistä pala käsin tai kaulimella pitkulaiseksi suorakaiteeksi. Aja taikinalevyt ensin läpi pastakoneesta ensin pari kertaa pieninumeroisimmalla välillä (paksuimmalla) taittaen se välillä kolmeen osaan ja sen jälkeen aja levyä koneen läpi kasvattaen pastakoneen lukemaa numero kerrallaan (ohenna levyä). Me mankeloimme levyä koneemme numeroon 6 asti.
Laita valmiit pastalevyt lepäämään jauhotetulle alustalle, äläkä missään tapauksessa laita niitä päällekkäin. Näin ne eivät pääse tarttumaan alustaan eivätkä toisiinsa.
Kun levyt ovat hieman kuivahtaneet pinnasta, aja ne pastakoneen leveämmän leikkuriterän läpi. Laita nauhat kuivumaan esim. puhtaiden keittiöpyyhkeitten päälle ja erottele ne heti toisistaan jos ne pyrkivät tässä vaiheessa tarttumaan. Kun pasta on kuivunut kiinni, se on avun ulottumattomissa. Hyvä vinkki on ripotella nauhojen alle ja päälle polentaa. Se pitää nauhat erillään ja jää keitettäessä kattilan pohjalle.
Prosciuttokastike (noin neljälle)
6 ohutta siivua prosciuttoa
pienehkö keltasipuli
kelpo loraus oliiviöljyä
voita (n. 2 kertaa niin paljon kuin öljyä)
suolaa
Leikkaa kinkkusiivut pitkiksi, ohuiksi suikaleiksi. Silppua sipuli.
Ruskista sipuli voi-öljyseoksessa. Sen jälkeen laita pasta kiehuvaan veteen. Kun pasta alkaa olla valmista (tuorepasta kypsyy parissa-kolmessa minuutiss), lisää kinkkusuikaleet ja hiukan pastan keitinvettä pannuun. Lopuksi sekoita joukkoon keitetty tagliatelle.
Mitä tästä voi sanoa? Malliesimerkki siitä miten todella yksinkertainen voi olla aivan järjettömän hyvää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)