Kotimaisessa kalassa on kuitenkin yksi ikävä puoli - hinta. Kilo kotimaista kuhaa tai siikaa fileenä, jos sitä välillä löytyykin, maksaa neljättäkymmentä euroa. Edullisemmaksi tulee - ja isomman valikoiman ääreen pääsee - jos ostaa kalansa hallista kokonaisena, mutta kaikilla ei siihen ole mahdollisuutta. Markettien kalatiskeissä uiskentelee useimmiten lähinnä kirjolohta ja norjalaista kassilohta. Silakkaakaan ei kuulemma kannata enää pitää valikoimassa, kun sitä ei osteta kuin jouluna.
Otan nyt tämän Ketun keittiön kuudennen vuoden tehtäväksi laittaa ruuaksi vähintään kerran kuussa kotimaista kalaa, vuoden mittaan mahdollisimman montaa lajia, eri tavoin, ja pienemmällekin budjetille. Alkajaisiksi maailman yksinkertaisesti paras lohikeitto. Jaa miksikö paras? Tietysti siksi että ohje on omalta äidiltäni. Ja niin kuin näette, se on myös äärimmäisen yksinkertainen.
Mummon lohikeitto (n. 6 annosta)
8-10 perunaa
sipuli
vettä
suolaa
6-8 maustepippuria
600-800 g lohta tai kirjolohta, josta ruodot ja nahka on poistettu
2 dl (ruoka-)kermaa
tuoretta tilliä
Kuori ja kuutioi perunat. Kuori ja lohko sipuli. Laita ne kattilaan, kaada päälle sen verran vettä, että ne peittyvät, ja heitä sekaan muutama maustepippuri ja noin teelusikallinen suolaa. Keitä perunat melkein kypsiksi (kokeile kypsyyttä tikulla). Lisää sen jälkeen ruokakerma ja paloiteltu kala. Keitä vielä n. 10 min. miedolla lämmöllä, kunnes kala on läpikypsää. Tarkista suola, ja mausta keitto tuoreella tillillä.
PS. Saimme väliaikatietoja Canonin voinnista. Jokin virtapiiri on hiiltynyt. Varaosan pitäisi ehtiä ensi viikoksi.
14 kommenttia:
Me likes. Voisin luvata saman, mutta blogausta tosin odottaa ruotsalainen turska.
Hei, ollaan juteltu merianturan tekemisestä, oppaan mukaan sitä saa myös MSC:nä!
Kelpaa, jos löydät sertifioidun anturan.
Oikein hyvän kuuloinen ohje! Eroaa itse käyttämästäni (niin ikään äidiltä opitusta) oikeastaan vain siinä, että keitän perunat kalaliemessä, johon on käytetty ruodot, päät, sipulia, porkkanaa, kokonaisia musta- ja valkopippureita sekä suolaa.
Lohta ei kyllä kannta keittää enempää kuin 3-4 minuuttia, että pysyy mehukkaana.
Kissaemo, itsekin käytän ruodot ja päät liemeksi jos keitän soppaa kokonaisesta kalasta. Se on vähän enemmän aikaa vievää - tämä on nopea ja helppo keitto, jonka voi tehdä myös fileestä.
Anonyymi, keittoaika riippunee siitä minkä kokoisiksi paloiksi lohen on pilkkonut. ;)
Kyllähän tuo hyvä resepti olisi mutta kyllä laittaisin "lohen" tilalle kuhaa; hauduttaisin parin ruisleivänsiivun alla sen hauduttamisajan ja sitten kelpaa syödä.
Kalle, kuulostaa hyvältä, tosin jos haluaisi viilata pilkkua, voisi todeta että sitten kyseessä ei enää ole LOHIkeitto. ;)
Mutta tässähän on tullut jo monta hyvää vinkkiä miten kalakeittoon saa vaihtelua!
No, voisinhan minäkin pilkkua viilata; kirjolohi ja kassilohi eivät oikeastaan mitään lohta, eivät oikeastaan kalaakaan ole. Tämä tämmöisellä huumorilla ryyditettynä; minä kun olen intohimoinen kotimaisen villikalan mainosmies ja matkasaarnaaja.
http://kotimainenkala.blogspot.com/
Kalle, jos luit bloggauksen alusta asti, huomasit ehkä että kehuin siinä villikalaa, jota meilläkin mieluiten syödään. :) Ongelma on villikalan saatavuus, jos ei itse kalasta - meillä on onneksi halli lähellä, ja lähikauppakin tarjoaa satunnaisesti myös villikalaa, mutta monesta isommastakaan marketista ei muuta saa kuin kasvatuslohta. :( Tietysti lohikeittokin kannattaa tehdä merilohesta jos sitä sattuu saamaan, merilohi on eri lohi!
Löysin tällaisen firman, jolla on MSC-sertifikaatti. Paikka on tukku, mutta heillä on myös tehtaanmyymälä Vantaalla. Soitan sinne kunhan tulee arki.
Mitenkähän oikein tuo MSC-sertifikaati on mahdollinen jos liike myy mm "punaisia" kaloja ja äyriäisiä?
http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/kalaopas_2011_72dpi.pdf
Äkkiseltään tuota tarjontaa kun seurailin, silmiin pisti kotimaisen villikalan vähäisyys; esim kuha voi olla Peipsijärveltä ja siten alamittaista, kovin pieniltä nuo fileet ainakin vaikuttivat.
Uskomattoman monipuoliselta kyllä tuo tarjonta vaikutti mutta mm nuo kultaotsat, keisarihummerit, kissakalat jne, kyllä pistivät tuota eettisyyttä arvelemaan.
Ehkä sertifikaatti ei vaadi, että kaiken myytävän pitää olla MSC:tä - en tiedä.
Lähetä kommentti