Suklaata pataan

Taannoin suklaaruokahaasteen yhteydessä tuli lupailtua toistakin suklaata sisältävää pääruokaohjetta. Tässä se nyt on. Ohje on peräisin Pepita Aris'in Espanjalaisesta keittokirjasta.

Ystävämme A. järjesti reseptin ja viinin ja me hankimme ruoka-ainekset, joista sitten yhdessä kokkaamalla syntyi tämä kaikin puolin suositeltavissa oleva makuelämys. Ainakaan tässä tapauksessa useampi kokki ei siis tarkoittanut huonompaa soppaa.

Carne con chocolate (4-6 annosta)

oliiviöljyä
1 kg luutonta, rasvatonta naudanlihaa kuutioituna (käytimme sisäpaistia)
1 tl paprikajauhetta (laitoimme kyllä enemmän)
150 g savupekonia tai pancettaa kuutioina
1 iso sipuli pilkottuna (alkuperäisessä ohjeessa "espanjansipuli", mutta tietämättä mikä se on laitoin tavallisen keltasipulin)
4 porkkanaa paksuina viipaleina
1 ison purjon valkoinen osa viipaloituna
6 valkosipulinkynttä, murskataan
225 g (ruskeita) herkkusieniä viipaleina
4 tomaattia kaltattuina, kuorittuina ja ilman siemeniä, pilkotaan
3 rkl vehnäjauhoja
12 rouhittua mustapippuria
(1 siansorkka - tätä meillä ei ollut)
2,5 dl punaviiniä
1 laakerinlehti
4 timjamin oksaa (tai pari tl kuivattua timjamia)
1,5 dl espanjalaista brandya (sen puuttuessa käytimme suomalaista jaloviinaa)
450 g pieniä, kiinteitä perunoita (tai isompia lohkottuna)
25 g 70% tummaa suklaata rouhittuna
suolaa, mustapippuria
(tuoretta persiljaa koristeluun)

Kuumenna pari ruokalusikallista oliiviöljyä isossa paistinpannussa. Mausta lihakuutiot paprikajauheella ja ruskista ne sitten parissa erässä kovalla lämmöllä (lisää öljyä tarvittaessa).

Kuumenna 1 rkl öljyä isossa padassa ja paista pekoni tai pancetta. Lisää sipuli, porkkana ja purjo, kun pekonin rasva alkaa sulaa. Kypsennä miedolla lämmöllä, kunnes sipuli on pehmennyt.
Murskaa valkosipulinkynnet veitsen lappeella ja lisää pataan sienten ja tomaattien kanssa. Kypsennä sekoittaen miedolla lämmöllä, ripottele sekaan jauhot, sekoita hyvin ja kypsennä vielä hetken aikaa.

Lisää sitten pataan liha, suola ja pippurirouhe (sekä siansorkka). Lisää tilkka viiniä, sekoita hiukan ja lisää sitten loput viinistä voimakkaasti sekoittaen sekä laakerinlehti ja timjami. Kuumenna kiehuvaksi, pane kansi päälle ja laita uuniin 175 asteeseen hautumaan tunniksi ja vartiksi.

Kun liha on ollut lähemmäs tunnin uunissa, keitä perunat: pane ne kiehuvaan veteen ja keitä 15 minuuttia. Ota pata uunista ja lisää siihen perunat, suklaa ja brandy. Laita pata takaisin uuniin ja hauduta vielä puoli tuntia. Ota siansorkka pois, jos olet sellaista käyttänyt, tarkista nesteen määrä ja maku.

Alkuperäisessä reseptissä oli lisäksi 3 dl lihalientä, joka meiltä kuitenkin unohtui, koska missään kohtaa ohjeessa ei mainittu, milloin se on tarkoitus lisätä, ja koska - kieltämättää - kokkia oli tässä vaiheessa jo marinoitu punaviinillä. Oletettavasti sitä voi lisätä nesteeksi, jos pata uhkaa kuivua. Me emme sitä jääneet kaipaamaan.

Huolimatta suklaan melko pienestä määrästä tämän ruuan maku oli yllättävän voimakkaasti suklainen. Ruokalaji on hyvin lihaisa, niin kuin voi päätellä lihan ja perunoiden suhteesta, ja niinpä sen kanssa sopii tarjota myös jotakin lisuketta. Ainakin suklaachilin kanssa käyttämämme villiriisisekoitus toimi erinomaisesti kun lämmitimme tähteitä seuraavana päivänä.


Padan kanssa kannattaa nauttia leipää, jolla voi pyyhkiä kastikkeen lautaselta. Innostuimme kokeilemaan Artesaanin lämmitettävää ja itsemaustettavaa focacciaa, joka ei ollut yhtään hassumpaa. Pinnasta tuli uunissa mukavan rapsakka. Hyvä vaihtoehto laiskalle tai kiireiselle leipurille.

Suklaapadan keralla nautittu viini oli muuten italialainen, ei espanjalainen, tarkemmin sanoen Toscanasta tuleva Villa Pillo (2004), jonka maku meistä soveltuikin erinomaisesti tämän ruuan seuralaiseksi.

Tonnikalaa ja wokattuja kasviksia

Sain tämän idean jostakin ruokalehdestä hiljattain, olisiko ollut Glorian Ruoka ja viini. Innostuin kuitenkin toteuttamaan sen ex tempore eli omasta päästäni. Karhuherra huolehti tonnikalapihvien grillaamisesta. Lopputulos oli siinä määrin makuhermojamme miellyttävä, että tätä tehdään toistekin.

Koska tämä ruoka tuli tehtyä näppituntumalla, tarkkoja määriä teriyakikastikkeelle en osaa sanoa. Sitä kannattaa kuitenkin lisätä kasviksiin aika varovaisesti, ettei sen mausta tule liian hallitsevaa. Kasvisten pitäisi maistua itseltään. Inkivääriä olisi mielestäni voinut olla hieman enemmänkin, mutta se on makuasia.

Tonnikalaa ja wokkikasviksia (2-3:lle)

1 tonnikalapihvi/syöjä
teriyaki-kastiketta marinointiin

3 porkkanaa
1 keskikokoinen kesäkurpitsa
pitkulainen punainen paprika
pienehkö purjo
1 rasia siitakesieniä
maapähkinäöljyä paistamiseen
2-3 valkosipulin kynttä murskattuna
2 reilua teelusikallista inkiväärisosetta
teriyaki-kastiketta

Voitele tonnikalapihvit teriyaki-kastikkeella ja jätä ne marinoitumaan. Pilko kasvikset: leikkaa porkkana ja kesäkurpitsa tikuiksi, suikaloi paprika ja viipaloi purjo ja sienet.

Lorauta wokkiin maapähkinäöljyä, ja kun öljy kuumenee, lisää inkivääri ja valkosipuli ja sekoita. Laita ensimmäiseksi wokkiin porkkanat ja kääntele niitä muutama minuutti ennen kuin lisäät paprikan, kesäkurpitsan ja purjon. Paista käännellen kunnes kesäkurpitsa alkaa hiukan pehmetä, lisää sitten sienet, lorauta päälle hieman teriyaki-kastiketta ja paista vielä hetki käännellen kastike kasvisten sekaan. Kasvisten on tarkoitus jäädä rapeiksi!

Tällä välin apukokki voi grillata tonnikalan, tai apukokin puuttuessa se sujuu nopeasti myös wokkaamisen jälkeen, jos grilli tai pannu on valmiiksi kuumana. Kannellisella pöytägrillillä pari minuuttia riittää, pannulla paistettaessa 1-2 min/puoli. Tonnikala saa jäädä sisältä punertavaksi ja liikaa paistettaessa se kuivuu.

Chili con chocolate

Tunnustaudun Pastanjauhajien Rosmariinin sukulaissieluksi siinä, että suklaa sellaisenaan ei juurikaan vetoa minuun - mutta sitäkin paremmalta se maistuu ruuassa tai leivonnaisissa, mitä tummempana ja runsaampana, sen parempi. Alun perin tarkoituksemme oil osallistua lokakuun ruokahaasteeseen toisella ruokalajilla, mutta Hesarin ruokatorstain suklaachili oli liian houkuttelevaa että sitä olisi voinut jättää kokeilematta, sillä chilin ja suklaan yhdistelmä on maku joka ainakin minuun kolahtaa, ja lisäksi aika alkoi käydä vähiin. Odotettavissa on siis lähitulevaisuudessa toinenkin suklaaruokaresepti...

Resepti on siis Helsingin sanomien ruokatorstaista 11.10.07, mutta muokkasin sitä oman makuni mukaiseksi, etenkin mitä tulee suklaan määrään. Alkuperäistä reseptiä noudattaen aikaansaatu lopputulos ei vastannut odotuksiani vaan maistui mielestäni vetiseltä ja kitkerältä, joten kasvatin suklaamäärää kaksinkertaiseksi ja lisäsin sokeria päästäkseni tavoittelemaani täyteläisen suklaiseen makuun. Lisäksi lisäisin vielä neljännesteelusikallisen chilijauhetta, koska jäin kaipaamaan chilin jälkipuraisua.

Suklaalla höystetty chili con carne

500 g naudanpaistia leikattuna n. 1 kuutiosentin kappaleiksi
1 iso sipuli silputtuna
1 valkosipulin kynsi silputtuna
1/2 dl öljyä
2 tl paprikajauhetta
1 tlk tomaattipyreetä
2 tuoretta punaista chiliä, siemenet poistettuna ja silputtuna
1/2 tl oreganoa
1 laakerinlehti
500 g tomaattimurskaa
2 dl punaviiniä
100 g 70% tummaa suklaata
200 g kypsiä kidneypapuja (tölkistä)
2-3 tl demerara-sokeria
0,25 tl chilijauhetta
suolaa ja mustapippuria maun mukaan

Leikkaa liha noin kuutiosentin kokoisiksi paloiksi. Silppua sipuli ja valkosipuli. Poista chilistä siemenet (suosittelen leikkaamaan chilit kahtia ja kaapimaan siemenet pois teelusikalla ynnä pesemään kädet huolellisesti chilin käsittelyn jälkeen ennen silmien hieromista tai limakalvokosketusta - en ole kokeillut kumpaakaan, mutta kaverit ovat kertoneet).

Ruskista sipulisilppu ja liha öljyssä kahdessa erässä padassa tai kannellisessa paistokasarissa.

Lisää tomaattipyree ja paprikajauhe ja hauduta hetki. Lisää chilisilppu, oregano, laakerinlehti, tomaattimurska ja punaviini. Sekoita kunnolla ja hauduta kannen alla kypsäksi (tulkitsin tämän niin, että kunnes liha on erittäin mureaa).

Lisää pataan pavut ja suklaa. Mausta maun mukaan sokerilla, suolalla ja mustapippurilla ja anna hautua vielä 15 min. Koostumuksen tulisi olla sakea.

Nautimme suklaachilin kanssa villiriisisekoitusta ja Stockmannin maalaischapataa sekä punaviiniä.


Ateriasta tuli varsinainen "death by chocolate", sillä jälkiruuaksi söimme Pastanjauhajien hiljattain bloggaamalla ohjeella tehtyä suklaafondantia (tosin tummasuklaasydämellä) Ingmannin Golden -vaniljajäätelön ja tuoreiden viikunoiden kera. Tuli todettua että 200 asteessa kaasu-uunissa fondanteja olisi voinut paistaa hieman pidempään kuin 10 min.

Kesäkurpitsarisotto

Herkkutattirisoton ansiosta innostuimme risotoista, joten jatketaan samalla linjalla. Tähän risottoon menivät viimeiset oman sadon kesäkurpitsat. Ohje löytyy Koti ja keittiö -lehden numerosta 9/2003 ja myös samaisen lehden nettisivuilta.

Kesäkurpitsarisotto

3 dl risottoriisiä (arborio tai vialone)
2 salottisipulia
1 rkl oliiviöljyä
4-5 dl kasvislientä (kuutiosta)
1 kesäkurpitsa (tai 2 pientä)
2 dl kuivaa valkoviiniä
1 limetin hienoksi raastettu kuori ja mehu
1 dl raastettua parmesaania
mustapippuria
suolaa

päälle: paahdettuja pinjansiemeniä (tai mantelilastuja)

Kuori salottisipulit ja silppua ne hienoksi. Raasta kesäkurpitsa.

Kuumenna öljy korkeareunaisessa kasarissa. Kuullota riisiä ja sipulia öljyssä, älä ruskista. Lisää sitten puolet kasvisliemestä ja kesäkurpitsaraaste. Keitä miedolla lämmöllä, ja anna nesteen imeytyä riisiin kokonaan ennen kuin lisäät kasvislientä ja viiniä vähän kerrallaan ja sekoittaen välillä. Jatka näin kunnesriisi on kypsää (hieman al dente).

Lopuksi lisää sekaan limetin raastettu kuori ja mehu ja parmesaaniraaste, ja mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. Koristele paahdetuilla pinjansiemenillä (tai mantelilastuilla).

Laitoimme kypsennyksen aikana välillä kannen kasarin päälle, ettei neste haihtuisi niin nopeasti, ja 4 dl kasvislientä riittikin vallan hyvin. Nestettä tulee myös kesäkurpitsasta.

Rakkausruokaa

Syyskuun ruokahaasteen teema sattuikin meille sopivasti, koska vietimme hiljattain hääpäiväämme. Osallistumme siis haasteeseen herkkutattirisotolla, jota laitoimme hääpäivän kunniaksi. Ruokajuomana nautimme tupaantuliaislahjaksi saatua luomukuohuviiniä - kiitokset Sariannalle! Valkoviini olisi varmasti myös oivallinen seuralainen tälle risotolle. Herkkutatit ja valkoviini antoivat tälle ruualle miedon, mutta todella hienon maun.


Risotto on sikälikin rakkausruokaa, että sitä keitellään hitaasti ja rakkaudella. Kovin kiihkeä lempi ja ruuanlaitto eivät sen sijaan kokemuksemme mukaan sovi yhteen, koska silloin huomio saattaa kiinnittyä ruuanlaitosta liiaksi muihin asioihin, jolloin tuloksena voi olla esimerkiksi poroksi palanutta käristystä.

Haastepostaus on tällä kertaa ihan kokonaan peräisin kirjasta, eli reseptin lähteenä oli Maarit Enkovaara-Astraldin Pastatieto.

Herkkutattirisotto (ohje neljälle)

400 g arborio- tai vialoneriisiä
300 g tuoreita (tai pakastettuja) herkkutatteja puhdistettuna ja viipaloituna
1 pieni sipuli
1 pieni valkosipulinkynsi
2 rkl oliiviöljyä
n. 75 g voita
1 rkl hienonnettua persiljaa
1 tl oreganoa
suolaa
mustapippuria
1 dl kuivaa valkoviiniä
runsas 1 l kuumaa lihalientä (käytimme liemen pohjana vasikanfondia)
1,5 dl raastettua parmesaania

Puhdista ja viipaloi tatit. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynsi ja pehmitä ne korkeareunaisessa paistokasarissa oliiviöljyssä ja n. 25 g:ssa voita yhdessä hienonnetun persiljan ja oreganon kanssa. Lisää viipaloidut tatit ja mausta suolalla ja pippurilla. Kypsennä sienet valellen niitä 0,5 dl:lla valkoviiniä.

Kaada sitten riisi kattilaan ja paahda sitä hetki, ennen kuin lisäät loput viinistä. Anna viinin haihtua ja ala sen jälkeen lisätä kuumaa lihalientä vähitellen (noin 1 dl kerrallaan), samalla sekoittaen. Keitä miedolla lämmöllä ja isää lihalientä sitä mukaa kuin riisi imee sitä. Kun riisi on kypsää (se saa olla melko löysää ja hiukan al dente), nosta kasari tulelta ja lisää loput voista palasina sekä puolet parmesaanista. Sekoita ja anna maustua muutaman minuutin ajan ennen tarjoilua. Laita loppu parmesaaniraaste tarjolle risoton kanssa, sitä voi ripottaa annoksensa päälle maun mukaan.