Pullavanukas

Olen jo pidemmän aikaa himoinnut laittaa pullavanukasta sen jälkeen kun söin erinomaisen hyvää sellaista Mokon brunssilla. Lopulta tilaisuus koitti, kun käsiin jäi mökkireissun jälkeen puolikas pullaleetta.

Tämä pullavanukkaan ohje on peräisin Valion reseptisivuilta. Lisäsin ohjeeseen kananmunan koska vaniljakastikkeen ja maidon jähmettyminen arvelutti. Voitelin vuoan vaikka reseptissä ei sitä käskettykään tehdä. Silti suunnitelmani kumota vanukas kauniiksi rinkulaksi lautaselle epäonnistui - se pysyi tiukasti kiinni kakkuvuoassa. Kaiketi vuoka olisi pitänyt myös jauhottaa - jatkamme kokeiluja. Maistuva ja helppo jälkkäri tästä kuitenkin tuli, poikakin kehui "erikoishyväksi".  

  Pullavanukas 

200-300 g kuivahtanutta pullaleettaa
2 dl omenahilloa
3,3 dl vaniljakastiketta (Valio Eila)
1 dl maitoa
(1 kananmuna)
kanelia
voita vuoan voiteluun

Pilko pulla kuutioiksi. Laita voideltuun vuokaan kerroksittain pullaa, hilloa ja taas pullaa. Ripottele kanelia päälle. Sekoita vaniljakastike, maito ja muna ja kaada vuokaan. Paista uunissa 200 asteessa noin 20 minuuttia.

Hauki hyppää suuhun

Lähi-hypermarkettimme kalatiski on viikonloppuisin yleensä mukavasti varustettu. Halusin vaihteksi kokata sunnuntaipäivällisen kalasta, ja päädyin ostamaan haukifileetä. Pikainen googletus tuotti saaliiksi tämän alun perin Ilta-Sanomien Ruokalassa julkaistun ohjeen, joka saa hauen suorastaan hyppäämään suuhun.

Hauki-saltimbocca (neljälle)

n. 800 g haukifilee 
valkopippuria myllystä
suolaa
4 viipaletta ilmakuivattua kinkkua
16 salvian lehteä
voita 
1 dl kuivaa valkoviiniä

Leikkaa fileoitu hauki neljään palaseen. Suolaa palat ja mausta ne vastajauhetulla valkopippurilla. Sijoita jokaisen haukipalan molemmin puolin kaksi salvianlehteä ja kääri ne ilmakuivaan kinkkuun. 

Kuumenna pannu ja sulata siinä voi. Paista haukipaloja voissa noin 2 minuuttia molemmin puolin. Lisää viini, ja anna hautua vielä 3 minuuttia. 

Herkullista!

Vaihtelua hernekeitolle

Torstai on perinteisesti hernekeittopäivä. Jos kuitenkin sattuisi haluamaan jotain vähän muuta, tämä pasta tarjoaa nopean vaihtoehdon hernekeitolle ja maistuu kaikille "vauvasta vaariin".

Herne-kinkkupasta (4-6:lle)

500 g kiharaa spagettia (Myllyn paras)
150 g ilmakuivattua kinkkua viipaleina
200-300 g tuoreita sokeriherneen palkoja
50 g voita ruskistettuna
n. 0,5 dl oliiviöljyä
2-3 valkosipulin kynttä
suolaa ja mustapippuria myllystä
tarjoiluun: vastaraastettua parmesaania

Laita pastavesi kiehumaan isoon kattilaan. Huuhdo herneet ja leikkaa herneenpalot viistoon 1-2 cm pätkiksi. Leikkaa ilmakuivattu kinkku viipaleen pituussuunnassa suikaleiksi. Kuori valkosipulin kynnet ja murskaa ne esim. veitsen lappeella.

Kun pastavesi kiehuu, lisää veteen suola ja kihara spagetti. 

Pastan kiehuessa ryöppää herneet toisessa kattilassa pienessä määrässä vettä muutaman minuutin ajan tai höyrytä ne. Palot eivät saa tuntua sitkeiltä, mutta herneet saavat olla vielä rouskahtavia.Valuta herneet ja laita ne syrjään odottamaan kannen alla, että ne pysyvät lämpiminä.

Sulata pienessä kasarissa voi. Anna sen ruskistua (mutta varo polttamasta pohjaan!). Kuumenna toisessa pienessä kasarissa oliiviöljy, johon olet lisännyt murskatut valkosipulinkynnet. Anna kynsien kuullottua öljyssä jonkin aikaa jotta ne luovuttavat makunsa öljyyn.

Kun spagetti on valmista (al dente), valuta se ja kaada isoon tarjoilukulhoon. Sekoita joukkoon kinkkusuikaleet, ruskistettu voi ja öljy (poista valkosipulinkynnet). Viimeiseksi sekoita mukaan herneet ja mausta suolalla ja pippurilla. 

Tarjoa vasta raastetun parmesaanin kanssa.

Valmistusaika: n. 30 minuuttia

Sienillä ja leipäjuustolla täytetyt kesäkurpitsat

Australialainen Jacob's Creek kutsui kokkaamaan kilvan kasvisruokaa uuden, Chardonnay-rypäleistä valmistetun Earth-Vine-Grape -luomuviinin lanseerauksen kunniaksi.

Halusin yhdistää Ketun keittiön kilpailuohjeessa kauden kasviksia ja jotain suomalaista. Tämä vuodenaika tarjoaa kasvisruoan laittajalle monipuolisesti hyvää: alkusyksystä kasvimaan anti on vielä parhaimmillaan, ja metsät ovat erilaisia sieniä väärällään.

Tämän ruoan voi valmistaa joko pääruuaksi tai alkupaloiksi.  

Kantarelleilla ja leipäjuustolla täytetyt kesäkurpitsat (pääruuaksi kahdelle/alkupaloiksi neljälle)

keskikokoinen vihreä kesäkurpitsa (tai kaksi kaunista pientä kesäkurpitsaa, jos teet tämän alkupaloiksi)
1 keskikokoinen keltasipuli
n. 0,5 litraa puhdistettuja kantarelleja
n. 25 g voita 
muutama ruokalusikallinen mietoa oliiviöljyä
1 pieni valkosipulin kynsi
muutama tuore rakuunan oksa
0,5 dl Jacob's Creek Chardonnay -viiniä
150 g leipäjuustoa
suolaa ja mustapippuria myllystä

Halkaise kesäkurpitsa pituussuunassa ja koverra siemenet pois. 

Kuori ja silppua sipuli. Hienonna sienet melko pieniksi paloiksi. Kuori valkosipulin kynsi ja murskaa se. Leikkaa leipäjuusto pikkusormenpään kokoisiksi kuutioiksi.

Kuumenna pannussa voi ja oliiviöljy ja lisää sipuli ja sienisilppu sekä valkosipuli. Hauduta niitä voi-öljyseoksessa sekoitellen kunnes sipuli alkaa olla kuullottunut ja sienistä irtoava neste on haihtunut. Riivi sitten sekaan rakuunan lehdet ja hulauta sieni-sipuliseoksen päälle puoli desiä viiniä. Anna kiehahtaa ja hauduta kunnes pannulla ei ole enää nestettä. Mausta suolalla ja mustapippurilla. 

Öljyä uunivuoka, joka on riittävän suuri kesäkurpitsan puolikkaille, ja aseta kurpitsat vuokaan. Siirrä sieni-sipulisilppu pannulta kulhoon ja sekoita joukkoon leipäjuustokuutiot. Tarkista maku, ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Lusikoi sieni-sipuliseos kurpitsanpuolikkaiden täytteeksi. 

Uunita kesäkurpitsoita 200 asteessa 20 minuuttia. Kesäkurpitsa ei saa olla löysä, vaan sen pitää olla kypsä mutta vielä hiukan narskahtava.  

Sienten ja chardonnayn maut sopivat mielestäni hyvin yhteen. Viinin hapokkuus taittaa voi-öljyseoksessa haudutetun sipulin ja sienten rasvaisuuden ja raikastaa kokonaisuuden. Kantarellin jäljittelemätön maku pääsee oikeuksiinsa miedon kesäkurpitsan ja pehmeänmakuisen leipäjuuston kanssa, jotka kruunaa rakuunan vivahdus.

Sadonkorjuupiknikillä

Viime sunnuntaina olimme Malminkartanon fruticetumissa omenankorjuupiknikillä. Meitä suosi kesäisen lämmin ja aurinkoinen sää, joten päivä sattui mitä loistavin omenoiden poimimiseen ja eväiden syömiseen puutarhassa.

Vahvistettuamme itseämme Päivättären leipomilla cheddarmuffinseilla ja Pojan suunnittelemilla ja allekirjoittaneen toteuttamilla kolmioleivillä jaksoimmekin kerätä kolme kassillista omenoita.  (Omenakassien takana piiloutuneena myös kettukeittiön uusin tulokas.)

Väänsin eväsjälkkäriksi mukaan tällaisen omena-mustaherukkacobblerin, jonka alkuperäinen ohje on täältä. Käänsin omenan ja mustaherukoiden suhteet päälaelleen. Taikinan ainesmäärät ovat vähän viitteellisiä koska alkuperäiset mitat olivat kuppeina.

Omena-mustaherukkacobbler

taikina:
n. 0,6 dl pehmeää voita (laitoin arviolta 75 g) + nokare tai pari vuoan voiteluun
n. 0,8 dl sokeria 
2,5 dl leivontakarkeita vehnäjauhoja siivilöitynä
2 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
1,75 dl maitoa

täyte:
2,5 dl mustaherukoita
5 dl omenaa kuutioina (käytin kolme kotimaista omenaa, joista poistin siemenkodat)
1,75 dl sokeria

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Sekoita jauhot, suola ja leivinjauhe (jos olet viitseliäs - jos et, voit tehdä niin kuin minä ja lisätä ne suoraan taikinaan, leivinjauheen viimeisten jauhojen kanssa) ja lisää ne taikinaan vuorotellen maidon kanssa. 

Sekoita toisessa kulhossa marjat, omenakuutiot ja sokeri. 

Voitele piirakkavuoka ja levitä marja-omenaseos vuoan pohjalle. Nostele sitten taikina nokareina täytteen päälle - täytettä saa jäädä näkyviin taikinanokareiden välistä. 

Paista uunissa 180 asteessa n. 40 minuuttia. 

Tarjoa vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa.