Raparperi kuuluu varsinaisesti alkukesän sesonkiherkkuihin, mutta koska se tekee satoa pitkin kesää ja seuraava raparperiherkku on aivan syötävän hyvää, otetaan kerran vielä... Näin loppukesästä kannattaa raparperista valita hennompia, nuoria varsia, jotka eivät ole vielä ehtineet muuttua kuituisiksi ja puumaisiksi.
Raparperipaistos
200 g voita
1 dl sokeria
2 kananmunaa
n. 3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
n. 0,5 l kuorittua ja pilkottua raparperia
sokeria
Vatkaa sekaisin pehmeä voi, sokeri ja kananmunat. Sekoita joukkoon vehnäjauhot ja leivinjauhe. Säästä vajaa puolet taikinasta paistoksen kanneksi. Levitä loppu taikina syvänpuoleiseen uunivuokaan pohjalle ja pitkin reunoja - tämä sujuu kätevimmin nuolijan avulla. Laita vuokaan pilkotut raparperit ja ripottele hieman sokeria sekaan. Paista uunissa 200 asteessa n. 20-25 min eli kunnes paistos on kauniin kullanruskea. Nauti lämpimänä kylmän vaniljakastikkeen kanssa. Hard core -kokkaajat laativat vaniljakastikkeen itse, ja siitä tulee hyvää, mutta siihen Ketturouva on ainakin toistaikseksi ollut liian laiska.
Tämä paistos vastaa muutenkin vaativuusasteeltaan viitseliäisyyttäni sokerileivonnan alalla. Useimmat kakut ja pikkuleivät ovat mielestäni suhteettoman isotöisiä verrattuna lopputulokseen ja parempia taikinana kuin kypsennettynä. Käytän muuten paistoksen taikinan tekemiseen sähkövatkaimen vaahdotusvispilöitä, niillä taikinasta tulee sopivan kuohkeaa.
