Pororaguta revontulten loisteessa

Koiran myötä perheellemme on tullut uusia harrastuksia. Reissaamme nykyisin vuosittain kevättalvella Lappiin paimentamaan poroja. Hiihtämässäkin käydään sään ja terveydentilan sallimisen mukaan (edellisenä vuonna olimme kaikki flunssassa) - siihen ei etelässä viime vuosina ole turhan paljon tilaisuuksia ollut.

Samalla reissulla on hyvä ostaa poronlihat pakkaseen suoraan porotilalta - en muuten enää ikinä osta marketista pakastettua poronkäristystä pussissa.

Viimekertaisella reissulla kokkasimme osan lihoista saman tien tämän Karhuherran sommitteleman ragun muotoon ja nautiskelimme aterian viinin kanssa revontulten loimottaessa taivaalla. 

Pororagu ja tuore pappardelle (kolmelle)

sofritto: 1 sellerinvarsi, 1 porkkana, 1 keskikokoinen sipuli, kaikki pieninä kuutioina
oliiviöljyä ja voita

500 g poron jauhelihaa
2-3 dl punaviiniä
pari rkl tomaattipyreetä
timjaminvarsia
suolaa ja mustapippuria

Hauduta pieneksi kuutioitu selleri, porkkana ja sipuli voin ja oliiviöljyn seoksessa. Ruskista sitten niiden kanssa poron jauheliha. Kaada päälle pari-kolme desilitraa punaviiniä ja sekoita joukkoon pari ruokalusikallista tomaattipyreetä. Heitä sekaan timjaminvarret ja anna hautua. Mausta lopuksi suolalla ja mustapippurilla. 

Kastikkeen muhiessa valmista pappardelle-tuorepasta itse. Vaihtoehtoisesti voit käyttää oikotietä onneen eli valmista pappardelle-pastaa - mökkioloissa me turvauduimme tähän jälkimmäiseen vaihtoehtoon. 

Lahmacun

Lahmacun on "itäisen Välimeren pizza." Näitäkin tuli tehtyä jo aikoja sitten, mutta bloggaaminen on jäänyt. Resepti oli Hesarissa 28.1.2016, ja muistaakseni siitä ei mennyt kuin viikko-pari, kun testasin sitä. Tämä ohje edustaa Turkin ja Armenian alueita, mutta samantyyppisiä systeemejä voi saada eteensä Levantissakin.

Hyviä olivat, ja helpompia kuin voisi luulla. Valmistelukaan ei vie tolkuttomasti aikaa. 

Lahmacun (8 kpl)

Pohja:
1,5 dl vettä
0,5 tl suolaa
1-2 rkl oliiviöljyä
n. 3 dl vehnäjauhoja

Täyte: 
pieni salottisipuli
2 valkosipulin kynttä
puolikas miedohko chilipalko
2 rkl oliiviöljyä
3 rkl tomaattipyrettä
1 rkl hienonnettua lehtipersiljaa
0,5 tl cayennepippuria
0,5 tl jeeraa (juustokuminaa)
0,5 tl paprikajauhetta
0,25 tl kanelia
400 g karitsan (tai pihvikarjan) jauhelihaa
suolaa, mustapippuria myllystä

tarjoiluun: hienonnettua salottisipulia, kuutioitua tomaattia ja kurkkua, korianteria tai lehtipersiljaa, limettilohkoja

päälle: n. 2 rkl chili- tai oliiviöljyä

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, öljy ja jauhot ja alusta taikina tasaiseksi. Anna nousta vedottomassa paikassa noin kaksinkertaisesti (n. puoli tuntia). 

Tee täyte: kuori ja hienonna sipuli mahdollimman pieneksi. Kuutioi vhili. Sekoita sipulisilppu ja chili öljyn, tomaattipyreen, lehtipersiljan ja mausteiden kanssa. Lisää jauheliha ja sekoita tasaiseksi, mausta suolalla ja pippurilla. 

Lämmitä uuni 250 asteeseen. Painele kohonneesta taikinasta kuplat pois. Kauli jauhotetulla pöydällä 8 soikeahkoa "pizzapohjaa". Painele täyte pohjille. 

Paista noin 8 minuuttia tai kunnes täyte on kypsä ja reunat kauniin ruskeat. 

Ennen syömistä lisää päälle sipulia, tomaattia, kurkkua ja yrttejä. Pirskota päälle hieman öljyä ja purista limettimehua. Kääri rullalle ja ysö (me emme käärineet rullalle, koska ahnehdimme omiimme liikaa täytteitä eikä niitä voinut enää rullata).  

Lammaspaimenen piiras

Peribrittiläinen shepherd's pie eli lammaspaimenen piiras ei oikeastaan ole piirakkaa nähnytkään, vaan se on pikemminkin maukkaammansorttinen jauheliha-perunasoselaatikko. Ainakin Jamie Oliverin ohjeella tehtynä.

Lämpimästi suosittelen käyttämään lampaan jauhelihaa, vaikka naudanjauhelihakin on optio.

Sivumennen, mikä tekeekään keski-ikäisen naisen onnelliseksi? Täyskorkeat kylmäkaapit! Vihdoinkin minulla on lähes riittävän suuri pakastin, joka mahdollistaa esimerkiksi puolikkaan karitsan ostamisen suoraan lammastilalta, josta se ystävällisesti toimitettiin kotiovelle saakka. 


Lammaspaimenen piiras (kuudelle)


Jauhelihakastike:
1 punasipuli
2 porkkanaa
2 sellerinvartta (/pieni palsternakka)
2 valkosipulin kynttä
tuoretta rosmariinia (kuivattukin käy)
oliiviöljyä
500 g hyvää lampaanjauhelihaa
400 g purkki tomaattimurskaa (käytin kokonaisia säilyketomaatteja, jotka musersin)
2,5 dl lammas- tai kasvislientä
merisuolaa
vastajauhettua mustapippuria

Kuori sipuli, valkosipuli ja porkkanat (ja palsternakka, jos käytät). Silppua sipuli, hienonna valkosipuli ja kuutioi porkkana ja selleri/palsternakka. 

Lorauta korkealaitaiseen pannuun oliiviöljyä ja paistele sipulia, porkkanaa, selleriä ja valkosipulia sekä rosmariinia keskilämmöllä kunnes vihannekset alkavat pehmetä. Lisää lämpöä ja jauheliha pannuun, ja ruskista liha. Kippaa sekaan tomaatit. Lisää vielä liha-/kasvisliemi, suolaa ja pippuroi, ja keittele miedolla lämmöllä kasaan tunnin verran.

Perunamuusi:
1,5 kg sopivan jauhoisia perunoita
1 dl kevytmaitoa
kunnon klöntti voita (sulatettuna)

Kuori ja lohko perunat. Keitä ne kypsiksi ja valuta vesi pois. Lisää maito ja sulatettu voi, ja survo kuohkeaksi, melko notkeaksi muusiksi. 

Levitä isoon uunivuokaan pohjalle jauhelihakastike ja sen päälle perunamuusi. Ripottele pinnalle vielä vähän oliiviöljyä ja halutessasi tuoreita rosmariinin lehtiä. Uunita 200 asteessa 25 minuuttia, tai kunnes pinta on saanut väriä. 

Minun piiraani pinta sai väriä myös siitä että kastike pyrki pulppuamaan pintaan. Kovin esteettisiä kuvia tästä herkusta ei sitten syntynyt, varsinkaan kun nälkäisimmät söivät sitä ennen kuin ehdin ottaa kuvia, mutta vakuutan että se maistui hyvältä! 

Jouluisia makuja uudessa paketissa

Meillä on ystäväperhe, jotka perinteisesti tekevät joulun alla vierailun luoksemme lahjojen vaihdon ja herkuttelun merkeissä.

Lautasille päätyi tuttuja joulun makuja vähän uusissa muodoissa. Jauheliharullien täytteeseen ja maustamiseen sain innoituksen keskiaikaisesta keittiöstä, jota olen syksyn mittaan harrastanut.

Hedelmillä täytetyt jauheliharullat (n. 10 kpl)

1,5 kg jauhelihaa (meillä oli n. 2/3 highland-nautaa ja 2/3 poroa) 
1 dl smetanaa
2 kananmunaa
1 dl kaurahiutaleita
2 tl kanelia
1,5 tl inkivääriä
1,5 tl maustepippuria
2 tl suolaa 

Sekoita smetana, kananmunat ja kaurahiutaleet. Lisää seokseen mausteet (määrät ovat viitteellisiä) ja anna sen turvota hetki. Sekoita sitten joukkoon jauheliha tasaiseksi taikinaksi. Laita viileään odottamaan kunnes täyte on jäähtynyt. 

Täyte:
n. 20 kuivattua luumua
n. 10 kuivattua aprikoosia
keskikokoinen sipuli
voita paistamiseen 

Pilko hedelmät pieniksi paloiksi. Silppua sipuli. Sulata pannussa voi ja kuullottele sipulia siinä jonkin aikaa. Lisää hedelmänpalat ja paistele seosta vielä hetki. Ota jäähtymään. 

Rullien paistamiseen: voita ja rypsiöljyä

Ota n. 150 g pallo jauhelihaa ja käyttäen apuna esim. tuorekelmun palaa, taputtele jauhelihasta suorakaiteen muotoinen levy. Laita 1-2 rkl täytettä lähelle levyn toista päätä, ja rullaa jauheliha kelmun avulla. Pyöräytä rulla irti kelmusta ja painele päät kiinni. Toista tämä kunnes kaikki jauheliha on leivottu rulliksi.

Kuumenna pannussa öljy ja lisää siihen voi. Ota rulliin pannussa nopeasti väri pintaan ja nosta ne uunivuokaan. Kypsennä rullia uunissa 10-15 minuuttia. Lopuksi anna vetäytyä 5-10 minuuttia foliolla peitettynä. 

Tarjoa esim. hunajaisten uunijuuresten kanssa. 

Luumuvaahto (8-10 hengelle)

4 dl kuohukermaa
2 keltuaista
1 dl tomusokeria
1-2 dl luumuhyytelöä tai -sosetta (maun mukaan) 

koristeluun esim. paahdettuja mantelilastuja

Vatkaa kerma vaahdoksi. Vatkaa toisessa kulhossa vaahdoksi keltuaiset ja tomusokeri. Lisää luumusose (me käytimme kotitekoista luumuhyytelöä, koska meillä oli syksyllä jättimäinen luumusato). 

Jaa vaahto annosmaljoihin ja laita jääkaappikylmään odottamaan tarjoilua ainakin pariksi tunniksi. 

Halloumipurilaiset

Kyselimme vuoden vaihtuessa lukijoiden reseptitoiveita. Heidi esitti toivomuksen, että toisimme Ketun keittiöön tuulahduksia muista ruokakulttuureista, joihin olemme päässeet tutustumaan.

Nämä halloumipurilaiset hakivat innoituksensa ja makumaailmansa Kreikasta. Purilaisista saa tukevan iltapalan tai vaikka päivällisenkin.

Halloumipurilaiset (kahdelle)

2 kpl hyviä, tuoreita vehnäsämpylöitä
paksua tsatsikikastiketta
(grilli-)halloumia
oliiviöljyä
balsamico-viikunakastiketta
salaattia
iso tomaatti
sokeroitua punasipulia

jauhelihapihvit l. bifteki (2 kpl)
1 kananmuna
kuivahtanutta vaaleaa leipää murustettuna
250 g lampaan jauhelihaa
muutama ruokalusikallinen tuoretta, silputtua minttua
2-3 valkosipulin kynttä murskattuna
suolaa ja mustapippuria

Ripota sipulirenkaiden päälle reiluhkosti sokeria ja puristele niitä kunnes mehu irtoaa sipulista, jätä tekeytymään.

Tee sitten jauhelihapihvit: Sekoita kananmunaan leivänmurut ja anna hiukan turvota. Sekoita hyvin keskenään muna-leipäseos, jauheliha, silputtu minttu, murskattu valkosipulin kynsi ja sopivasti suolaa ja mustapippuria myllystä. Tee taikinasta kaksi suunnilleen sämpylän kokoista pihviä (pihvi menee paistettaessa jonkin verran kokoon). Paista pihvit pannussa oliiviöljyssä molemmin puolin, muutama minuutti puoleltaan.

Leikkaa tomaatti viipaleiksi.

Halkaise sämpylät ja voitele alapuolisko tsatsikilla. Nosta pohjan päälle salaatinlehti, sen päälle pihvi ja pihvin päälle tomaattiviipale tai kaksi, riippuen tomaattien koosta. 

Viipaloi halloumi ja paista se  molemmin puolin oliiviöljyssä kauniin ruskeaksi - pannun on syytä olla melko kuuma, että juusto ruskistuu heti eikä ala sulaa pannulle. Nosta paistetut halloumiviipaleet tomaatin päälle. Valuta balsamico-viikunakastiketta halloumin päälle, ja viimeistele punasipulilla.

Purilaisten kaverina voi tarjota salaattia, johon kreikkalaiseen tapaan laitetaan tomaattia, kurkkua ja sipulia, rouhaistaan hieman pippuria ja suolaa ja lurautetaan oliiviöljyä päälle. Juomaksi sopii kevyt lager, vaikkapa kreikkalainen Mythos.

Kali oreksi!

Pekoniin kiedottu lihamureke

Tykkään lihamurekkeesta, koska se on nopea ja helppo tehdä ja lisäksi siihen saa helposti vaihtelua lisäilemällä murekemassaan eri asioita, esimerkiksi sieniä.

Pekoniin käärittynä ja hyvästä lihasta tehtynä murekkeesta tulee entistä parempi ja sunnuntaipöytäänkin sopiva. Tämä loistoajatus osui silmääni Atrian mainoksesta.

Pihvijauheliha-pekonimureke

2 dl (1 prk) kermaviiliä 
1,5 dl korppujauhoja
350 g (pihvinaudan) jauhelihaa
100 g pekonikuutioita
2 sipulia
2 valkosipulin kynttä
1-2 kananmunaa
mustapippuria myllystä
1 tl paprikajauhetta
1 tl currya
0,5 dl silputtua tuoretta persiljaa
140 g pekonia

Sekoita kermaviili ja korppujauhot ja anna turvota n. 10 min. Silppua sipulit ja valkosipulin kynnet. 

Lisää kaikki muut ainekset kermaviili-korppujauhoseokseen ja sekoita massa tasaiseksi. Muotoile taikinasta kostutetuin käsin pitkänomainen mureke sopivan kokoiseen voideltun uunivuokaan tai leivinpaperilla peitetylle uunipellille. Hunnuta mureke pekoniviipaleilla. 

Paista uunissa 200 asteessa n. 30 min (pidennä paistoaikaa jos teet isomman murekkeen, paistoin omaani n. 40 min, mikä oli sopivasti). 

Omassa toteuksessani oli hiukan eri raaka-ainesuhteet kuin alkuperäisessä reseptissä, koska meillä oli highland-naudan jauhelihaa 500 g pakkauksessa. Laitoin sitten pekoniakin hiukan reilummin. Korppujauhojen määrää voisi mielestäni silti vähentää ainakin puolella desillä, kermaviiliseoksesta tuli ohjeen määrillä ja turvotusajalla kovin tankeaa ja sitä oli vaikea saada sekoittumaan jauhelihan kanssa tasaisesti. Ehkä tämä riippuu myös korppujauhojen karkeusasteesta, omani olivat aika hienoja. Alkuperäisessä ohjeessa kehotettiin käyttämään maustepippuria myllystä (?!), mutta laitoin mustapippuria. 

Arki ja makaronilaatikko

Syyskuu vierähti Lähi-idän lämmössä sikäläisten herkkujen ääressä - kokkimme Ali laittoi aivan luvattoman hyvää ruokaa. Mukaan tarttuikin mm. Alin falafel-ohje ja pullien pyöräyttelyyn tarkoitettu väline sekä vakaa aikomus yrittää saisiko yhtä maukkaan lopputuloksen aikaan itse.

Nyt on palattu syksyyn, sateeseen, arkeen ja makaronilaatikkoon, tuohon lasten ja lapsenmielisten ikisuosikkiin. Ohje on peräisin Karhuherran äidiltä, tässä reilumpi annos, josta riittää pariksi päiväksi kolmihenkiselle perheellemme.

Lihamakaronilaatikko 

(kuudelle)

n. 6 dl makaronia

500 g naudan jauhelihaa

iso sipuli

rypsiöljyä paistamiseen ja vuoan voiteluun

2 kananmunaa

6 dl maitoa

valkopippuria, suolaa

emmental-juustoa raasteena

Kuumenna vesi kiehuvaksi ja keitä makaronit pussin ohjeen mukaan tai hiukkasen niukemmin - älä päästä kiehumaan lötköiksi. 

Ruskista jauheliha ja sipuli. Itse nakkaan sipulin pannuun mukaan kun liha alkaa olla kypsää.

Sekoita makaronit ja jauheliha-sipuliseos.

Voitele riittävän suuri ja korkealaitainen uunivuoka (rypsiöljyllä). Kippaa jauheliha-makaroni-sipuliseos vuokaan. 

Sekoita kananmunat, maito ja mausteet. Valuta munamaito vuokaan. Ripota halutessasi pinnalle vähän raastettua emmental-juustoa.

Paista uunissa 180 asteessa n. 50 minuuttia, kunnes makaronilaatikko on saanut kauniin ruskean pinnan ja munamaito on hyytynyt. 

Nauti ketsupin kanssa.

Mitä teillä arkena syödään?

Moussaka

Olemme lähdössä matkoille, joten vuorossa on operaatio jääkaapin tyhjennys. Meidän jääkaappimme on tosin joka tapauksessa ympärivuotisesti puolillaan hilloja, mehuja ja sen sellaista kylmäsäilytettävää, mutta ainakin herkemmin pilaantuvat ruuat täytyy yrittää syödä pois ennen lähtöä.

Koska vihanneslokerossa majaili yksi munakoiso, päätin vihdoinkin laittaa moussakaa. Reseptiarpajaisten pisimmän korren veti tämä Maku-lehden ohje, joka olikin erittäin onnistunut valinta, moussakasta tuli nimittäin hillittömän hyvää.

Muutin ohjetta sikäli, että alkuperäisessä ohjeessa munakoisoa ei neuvottu itkettämään. Itse kuitenkin vannon itkettämisen nimiin, sillä ilman sitä koiso voi jäädä karvaaksi. Leikkasin koison ja kesäkurpitsan myös ohuemmiksi viipaleiksi kuin ohjeessa, eivätkä paksummat viipaleet olisi isohkoon vuokaani riittäneetkään kokonaiseksi kerrokseksi. Alla siis moussaka sellaisena kuin sitä laitoin. 

Kreetalainen moussaka (kuudelle)

400 g munakoisoa (yksi parahultaisen kokoinen koiso)

300 g kesäkurpitsaa (yksi keskikokoinen kesäkurpitsa)

400 g keitettyjä perunoita (otin arviolta kymmenkunta uutta perunaa)

1 sipuli

2 tomaattia

500 g naudan paistijauhelihaa

0,25 dl tomaattipyreetä (laitoin yhden pikkutölkin)

suolaa, mustapippuria

3 rkl silputtua persiljaa (saattoi mennä enemmän)

oliiviöljyä paistamiseen

Itketä munakoiso: viipaloi koiso n, 0,5 cm paksuiksi viipaleiksi. Levitä viipaleet esim. uunipellille ja sirota niiden päälle hieman suolaa. Anna koison itkeä 1-2 tuntia ja taputa sitten viipaleet talouspaperilla kuivaksi.

Leikkaa myös kesäkurpitsa vastaavalla tavalla viipaleiksi. Paista munakoiso- ja kesäkurpitsaviipaleet muutamassa erässä pannulla oliiviöljyssä kunnes ne saamat hieman väriä. (Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että ne menevät aivan lötköiksi jo tässä vaiheessa.)

Hienonna sipuli ja kuutioi tomaatit. Paista jauheliha ja sipulisilppu oliiviöljyssä. Lisää sekaan tomaattipyree ja tomaattikuutiot ja mausta suolalla ja pippurilla. Lisää lopuksi persiljasilppu. 

Valmista valkokastike:

2-3 rkl oliiviöljyä

3/4 dl vehnäjauhoja

5 dl kevytmaitoa

1/4 tl muskottipähkinää

suolaa, mustapippuria

50 g vuohenmaitojuustoa

1 kananmuna

Pane kattilaan kuumenemaan oliiviöljy ja lisää siihen jauhot. Sekoita hyvin, älä anna jauhon ruskistua. Vatkaa sekaan maito ja sekoita hyvin, jotta kastikkeeseen ei jää kokkareita. Kiehauta maitokastike koko ajan sekoittaen, sillä vehnäjauho-oliiviöljyseos jämähtää halukkaasti kattilan pohjaan ellei sitä pidä liikkeessä (mistäkö tiedän? no arvatkaa...). Mausta suolalla, pippurilla ja jauhetulla muskotilla. Muista suolatessasi että suolaa tulee myös juustosta.

Ota kattila tulelta ja lisää kastikkeeseen murusteltu vuohenjuusto. Sekoittele kunnes juusto on sulanut kastikkeeseen. Anna sitten kastikkeen jäähtyä jonkin aikaa (itse jäähdytin kastikkeen kylmävesihauteessa). Lisää muna ja sekoita hyvin. 

Kokoa moussaka voideltuun uunivuokaan latomalla siihen kerroksittain kesäkurpitsaviipaleita, jauhelihaseosta, perunaviipaleita ja jauhelihaseosta. Lado päällimmäiseksi munakoisoviipaleet ja valuta valkokastike tasaisesti koko komeuden päälle. Paista uunissa 200 asteessa n. 40-45 min kunnes valkokastike on saanut väriä. Anna vetäytyä vartista puoleen tuntiin ennen tarjoilua. 

Moussakan valmistaminen vaatii hieman enemmän vaivannäköä, mutta maku palkitsee. Käyttämäni ylämaankarjan jauhelihakin tosin varmasti osaltaan vaikutti onnistuneeseen lopputulokseen, sillä sen maku on voimakkaampi kuin tavallisessa naudanjauhelihassa. Vaihtoehtona voisi käyttää myös lampaanlihaa.

Todistetusti moussaka toimii loistavasti myös seuraavana päivänä.

Minkä tähden?

- Kolmen tähden!

Jallupullien ohje kierteli ruokablogeja kolmisen vuotta takaperin. Varhaisin löytämäni merkintä on Kulinaarimurulasta, jossa kerrotaan pullien olevan peräisin Ravintola Torista ja viitataan reseptin lähteenä Hesariin. Niin hyviä nämä ovat, että ne kannattaa nostaa esiin vielä kerran. Alkuperäisessä ohjeessa jauheliha on tiettävästi sika-nautaa. Meillä kuitenkin sattui olemaan pakastimeen hamstraamaani luomunautaa, joten pulliin päätyi sitä.

Jallupullat kermakastikkeessa

lihapullataikina:

400 g (luomu-)naudan jauhelihaa

1 dl ranskankermaa

½ dl sipulikeittoaineksia

½ dl paahdettua sipulia

muutama ripaus jauhettua maustepippuria

Sekoita lihapullataikina tasaiseksi ja pyörittele siitä kostein käsin melko isoja lihapullia. Paista pullia uunissa 45 minuuttia. Pullia luvattiin tusinan verran, mutta vaikka mielestäni tein niistä isoja, sain taikinasta aikaan 20 pullaa. Lyhensin siksi paistoaikaa hiukan.

kastike:

50 g voita

1 dl vehnäjauhoja

2 dl demi glace -kastikepohjaa

2,5 dl vettä

2 rkl härkäfondia

1 dl ruokakermaa

0,5 dl jaloviinaa

Sulata voi pannulla ja lisää siihen vehnäjauhot. Kun jauhot ovat ruskistuneet hiukan, lisää demi glace ja sekoita tasaiseksi. Sekoita vesi ja fondi keskenään ja lisää kastikkeeseen. Anna porista puolisen tuntia. Lisää lopuksi kerma, jaloviina ja kypsät lihapullat ja kuumenna kastike syötäväksi.

Lasagne

Olemme jo jonkin aikaa suunnitelleet lasagnen tekemistä. Tessa Kirosin Twelve-kirjasta löytyy houkutteleva resepti, jossa kaikki tehdään alusta asti, myös tuorepasta. Lasagnen valmistus ottaa siis paljon aikaa, ja se kannattaa aloittaa useita tunteja ennen suunniteltua ateriaa. Ilmankos Tessa toteaa että lasagnea on tapana laittaa vain erityistilanteisiin. Sen verran laiskoja kuitenkin olimme, että ostimme tuoreet lasagnelevyt valmiina.

Alkuperäinen ohje on kymmenelle hengelle, n. 30x40 cm vuokaan. Käytimme noin puolitoista 250 g pakettia tuoreita (kokojyvä-)lasagnelevyjä. Kastikkeita voi huoletta tehdä täyden annoksen. Ylijäänyt ragú sopii mainiosti tarjottavaksi seuraavana päivänä pastan tai gnocchien kanssa. Litran béchamel-kastikkeen riittävyys täyteen lasagneannokseen sen sijaan hiukan epäilyttää, koska käytimme n. 2/3 annoksen pienempään lasagneen ja kastiketta olisi voinut olla enemmänkin. Jos teet ison lasagnen, kannattaa sitä siis ehkä tehdä hiukan reilummin.

Lasagne (neljälle)

vajaa 500 g tuoreita lasagnelevyjä

50 g raastettua parmesaania

jauhelihakastike (ks. alla)

béchamel-kastike (ks. alla)

Toscanalainen ragú

Ragu alla toscana

10 g kuivattuja sieniä (käytimme suppilovahveroita)

2,5 dl haaleaa vettä

5 rkl oliiviöljyä

2 valkosipulin kynttä

1 keskikokoinen sipuli

1 keskikokoinen porkkana

1 sellerin varsi

pieni nippu persiljaa

500 g naudan jauhelihaa

160 g italialaistyyppistä tuoremakkaraa

1 plo (7,5 dl) punaviiniä

100 g paseerattua tomaattia

2 rkl tomaattipyrettä

suolaa, pippuria

Liota sieniä n. 10 min 2,5 dl:ssa haaleaa vettä. Valuta sienet siivilän läpi ja ota liotusvesi talteen. Purista makkaramassa ulos kuorista ja murustele se. Hienonna sienet, sipuli, valkosipuli, porkkana, selleri ja persilja. 

Kuumenna oliiviöljy paistokasarissa. Lisää sipuli, valkosipuli, porkkana, selleri ja persiljasilppu ja hauduta sekoitellen n. 10 min kunnes ainekset ovat pehmenneet ja saaneet hiukan väriä. Lisää sitten jauheliha ja makkaramassa ja paista keskilämmöllä kunnes neste on haihtunut ja liha alkaa ruskistua. Lisää sitten punaviini ja keitä kunnes suurin osa siitä on haihtunut. Lisää paseerattu tomaatti ja pyre, sienet ja niiden liotusvesi ja mausta suolalla ja pippurilla. Peitä kannella ja anna hautua 2-2,5 tuntia.Sekoita silloin tällöin ja lisää tarvittaessa vettä. Lasagnea varten ragússa saa olla kohtalaisesti lientä.

Béchamel-kastike

100 g voita

1 l maitoa

80 g vehnäjauhoja

suolaa, mustapippuria

(vasta raastettua) muskottia

Lämmitä maito kattilassa tai mikroaaltouunissa. 

Sulata voi isossa paistinpannussa tai paistokasarissa ja sekoita joukkoon jauhot. Lisää tilkka maitoa sekoittaen koko ajan jotta jauhot eivät paakkuunnu. Jatka samaan tapaan kunnes kaikki maito on käytetty ja olet saanut aikaan sileän kastikkeen. 

Mausta suolalla, mustapippurilla ja (vasta raastetulla) muskotilla ja keittele kokoon miedolla lämmöllä noin kymmenen minuutin ajan, sekoittaen koko ajan ettei kastike pala pohjaan. Jos kastike joutuu seisomaan ennen käyttöä, sekoita sitä välillä kuortumisen estämiseksi.

Lasagnen valmistus: 

Aloita valmistamalla kastikkeet.Jos käytät omatekoista pastaa, esikeitä lasagnelevyt (n. 4 min kiehuvassa vedessä) ja nosta ne kuivumaan pyyhkeen päälle.

Voitele korkealaitainen uunivuoka oliiviöljyllä. Laita vuoan pohjalle ohut kerros béchamel-kastiketta ja sen päälle lasagnelevyjä vierekkäin niin että ne peittävät koko vuoan, tarvittaessa aseta levyt limittäin. Laita pastalevyjen päälle ohuelti lihakastiketta ja jälleen hiukan maitokastiketta ja ripota päälle raastettua parmesaania, ennen kuin ladot vuokaan seuraavan kerroksen lasagnelevyjä. Jatka samaan tapaan kunnes vuoka on täynnä. Päällimmäiseksi levitä kerros béchamel-kastiketta ja sirota sen päälle reippaasti parmesaania.

Paista uunissa 180 asteessa n. 30 min kunnes pinta on kullanruskea mutta ei kuivahtanut. Anna jäähtyä hiukan ennen kuin leikkaat lasagnen annospaloiksi.

Vaihtelua makaronilaatikkoon

Jostakin kumman syystä meille kertyy erilaisia pastoja. Nytkin kaapissa oli varmaankin kymmenkunta erilaista pakettia, oli täysjyvää, ruista, kauraa ja sitä ihan tavallista valkoista, ja muotoja löytyi fusilleista simpukoihin, spagettiin ja tagliatelleen. Johonkin niitä täytyi yrittää upottaa, ja kaipasin vähän vaihtelua aivan perinteiseen makaronilaatikkoon, vaikka siitä meillä koko perhe tykkääkin.

Tämän ohjeen makaronimuonaan, tai pasta al fornoon, nappasin, mistäpä muualtakaan kuin Pastanjauhajilta, jotka ovat toimineet keittiömme innoittajina jo ajalla ennen kuin pistimme omaa blogia pystyyn. Koska minulla ei ollut tomaattikastikkeiden jämiä, turvauduin maustettuun tomaattimurskaan, jota terästin vielä hiukan yrteillä, mustapippurilla ja muutamalla tipalla tabascoa. Kirjaan uunipastan nyt niin kuin itse sitä laitoin.

Uunipasta

n. 0,5 l integrali-täysjyväpastaa (jatkettuna pussinpohjallisella kaurasimpukkapastaa)

400 g naudan jauhelihaa

1 parsakaali (/pinaattia)

1 prk (200 g) raejuustoa (/ricottaa)

n. 200 g mozzarellaa raastettuna

6 rkl parmesaania raastettuna

1 tlk (370 g) valkosipulitomaattimurskaa 

1 tlk (370 g) yrttitomaattimurskaa

kuivattua basilikaa ja oreganoa

muutama tippa tabascoa

mustapippuria, suolaa

päälle:

vajaa 1 dl kuivaa vaaleaa leipää muruna (voinee korvata korppujauhoilla)

oliiviöljyä

raastettua parmesaania

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan ja kiehauta parsakaalinnuput. Ruskista jauheliha. 

Sekoita isossa kulhossa tomaattimurska, mausteet, raejuusto, mozzarellaraaste ja parmesaani keskenään. Lisää joukkoon parsakaalinuput, pasta ja jauheliha ja sekoita hyvin. Kaada koko komeus voideltuun uunivuokaan ja ripota päälle oliiviöljyyn sekoitettua leipämurua ja parmesaania. (Itse laiskuuttani ripotin leivänmurut ensin, suihkutin sitten oliiviöljyn niskaan ja lopuksi ripottelin parmesaanin.) 

Paista 190 asteessa noin puoli tuntia. 

Lindströmin mureke

Tykkäämme molemmat lindströminpihveistä, mutta emme ole ikinä saaneet niitä onnistumaan. Taikina jää liian löysäksi ja paistettaessa pihvit hajoavat pannuun. Sen jälkeen kun viimeisin yritys tehdä lindströmeitä johti siihen, että punajuurisia roiskeita oli keittiön ikkunassakin (älkää kysykö), olemme jättäneet nämä pihvit suosiolla rauhaan. Juolahti kuitenkin päivänä muutamana mieleeni että lindströmien taikinasta voisi paistaa murekkeen. Tuumasta toimeen. Vinkkejä murekkeeseen nappasin Pastanjauhajilta.

Lindströmin mureke

n. 1 dl kuivahtanutta vehnäleipää muruna (/korppujauhoja hiukan vähemmän)

2 dl ruokakermaa

2 kananmunaa

3 keskikokoista etikkapunajuurta silputtuna

1 sipuli silputtuna + voita (öljyä) paistamiseen

800 g naudan jauhelihaa

suolaa, mustapippuria

Sekoita leivänmurut, ruokakerma ja kananmunat ja anna turvota. Silppua punajuuret. Silppua sipuli ja paistele silppua pannulla tovi, kunnes se hiukan ruskistuu. Sekoita punajuuri- ja sipulisilput kermaseokseen, lisää suola ja pippuri ja sekoita lopuksi joukkoon jauheliha. Kippaa hyvin sekoitettu taikina voideltuun uunivuokaan ja paista 200 asteessa noin tunnin ajan. 

Kaalipata Polkkapossun vinkein

Tuumasta toimeen, päätimme laittaa kaalipataa Polkkiksen vinkkien mukaan, kun raaka-aineetkin löytyivät omasta takaa kaalia ja lammasjauhelihaa lukuunottamatta. Niin ja meiramia oli pitänyt ostaa jo pidemmän aikaa, joten tulipahan sekin nyt hankituksi. Kun Polkkis ei maininnut ainesmääristä mitään, hämmennettiin keitosta omalla näppituntumalla. Soijarouheesta tai kumiankoista en isommalti välitä, mutta ohrasuurimoita tykkään lykätä kaaliruokiin riisin tilalle. Tämmöinen sovitus Ketun keittiössä saatiin aikaan:

Kaalipata Polkkapossua mukaillen

n. 1,5 kg valkokaali
iso sipuli
3 porkkanaa
5 valkosipulinkynttä
n. 50 g voita
400 g lampaan jauhelihaa
2 tl dijon-sinappia
suolaa
mustapippuria
lihalientä*
1,5 dl rikottuja ohrasuurimoita
2 rkl väkiviinaetikkaa
n. 2 rkl meiramia
0,25 tl neilikkaa
n. 1 dl siirappia
(suolaa)

Suikaloimme kaalin ja porkkanan, silppusimme sipulin ja valkosipulin. Kaikki nämä kulkivat pannussa voissa kuullottamisen kautta kattilaan. Ruskistimme jauhelihan ja sekoitimme siihen dijon-sinapin, suolaa ja mustapippuria. Ja pataan. Nestettä päälle niin että ainekset melkein peittyivät, ja vielä ohrasuurimot mukaan. Perusteellinen sekoittaminen. Maustaminen etikalla, meiramilla ja neilikalla, hauduttelua parahultaisesti pari tuntia nesteen pintaa tarkkaillen (ei tarvinnut lisätä). Lopuksi maun tarkistus, vähän lisää meiramia ja suolaa.



*Lihaliemen kanssa sattui kämmi. Meillä nimittäin oli kaapissa vain häränliha-punaviinifondia, jonka sopivuus tähän tarkoitukseen epäilytti. Kaapeissa kalastelu tuotti saaliiksi vain yhden kasvisliemikuution eikä tiettävästi ruokaa laittava naapurikaan ollut kotona liemikuutioita lainaamassa. Niinpä pataan päätyi puoli litraa kasvislientä ja loput nesteestä muodostui paistinpannun huuhteluvedestä. Hyvää tästä padasta tuli näinkin, mutta aivan täydelliseen ei varmaankaan päästy. Toisinaan tulee liikaa luotettua siihen, mitä kaapista yleensä löytyy, eikä muista tarkistaa asiaa. Samasta syystä meillä on nyt kaksi pulloa kalakastiketta...

Tuo mainio mureke

Niin yksinkertaisesta asiasta kuin jauhelihasta saa melkein loppumattomasti variaatioita riippuen siitä, millä sen maustaa ja kuinka sen valmistaa. Arkiruokasuosikkeihini kuuluu lihamureke (tunnetaan myös nimellä färssi), joka muuttaa koostumustaan aina sen mukaan, mitä muita raaka-aineita kaapeista sattuu löytymään ja on vielä helpompi tehdä kuin lihapullat, koska pyörittelyvaihe jää väliin. Tämänkertaisesta murekkeesta, johon laitoin jääkaappiin jääneiden juustojen loput, tuli jopa niin hyvää, että se pääsee polkattavaksi.

Ketturouvan vähän parempi lihamureke

400 g naudan paistijauhelihaa
1/2 pss sipulikeittoaineksia
1 kananmuna
(hieman vajaa) 200 g mustapippurituorejuustoa
1 dl ruokakermaa
n. 1/2 dl korppujauhoja (laitoin näppituntumalla, joten määrä on suuntaa-antava)
puoli rasiaa Creme Bonjour -salaattituorejuustoa, maku oliivi
(muutama vihreä oliivi koristeeksi)

Sekoita mustapippurijuusto ja ruokakerma ja lisää seokseen kananmuna ja sipulikeittoainekset. Vaivaa kunnolla sekaisin tämä seos ja jauheliha. Sekoita mureketaikinaan sen verran korppujauhoja, että irtonainen neste sitoutuu niihin. Pyöräytä lopuksi joukkoon tuorejuustopallerot. Kaada mureketaikina pienehköön soikeaan tai pyöreään uunivuokaan ja muotoile siitä "limppu". Paista uunissa n. 200 asteessa 40 minuuttia.

Makaronilaatikko kohtaa moussakan

eli helmikuun uusi ruokalaji

Kaipasimme vähän vaihtelua makaronilaatikkoon, tuohon lasten ja lapsenmielisten kestosuosikkiin. Ja kun nyt tuli luvattua, että tänä vuonna kokeillaan ennen kokemattomia reseptejä, päädyimme laatimaan sitä tällä kertaa kreikkalaiseen tapaan.

Pasticcio
(hieman pyöristelty resepti kirjasesta Simple Mediterranean)

250 g fusilleja
2 rkl oliiviöljyä
4 rkl kermaa

jauhelihakastike:
650 g jauhelihaa
2 rkl oliiviöljyä
1 sipuli ohueksi viipaloituna
1 punainen paprika pieninä kuutioina
2 valkosipulin kynttä murskattuna
500 g tomaattimurskaa
1,25 dl kuivaa valkoviiniä
50 g anjovisfileitä silputtuna
2 rkl silputtua, tuoretta persiljaa
suolaa, pippuria

jugurttikastike:
3 dl maustamatonta jugurttia (turkkilainen tai muu paksu, kypsennystä kestävä jugurtti on suositeltavaa)
3 kananmunaa
hyppysellinen jauhettua muskottia
suolaa

40 g raastettua parmesaania

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan ja sekoita siihen oliiviöljy ja kerma (jonka tosin jätimme kokonaan pois, koska oli päässyt loppumaan).

Lorauta paistokasariin oliiviöljy ja paista siinä sipulia ja paprikaa kolmen minuutin ajan. Lisää valkosipuli ja paistele vielä minuutti. Lisää jauheliha ja paista se kypsäksi. Kaada sekaan tomaattimurska ja valkoviini ja hauduta ilman kantta 20 min. Lopuksi lisää anjovis ja persilja, sekoita ja mausta suolalla ja pippurilla.

Sekoita jugurtti, kananmunat ja muskotti tasaiseksi, mausta suolalla.

Öljyä laakea uunivuoka ja laita siihen kerroksittain fusilleja ja lihakastiketta. Valuta pinnalle jugurttikastike ja ripottele sen päälle parmesaani. Paista uunissa n. 190 asteessa 25 min tai kunnes pinta on kuplinut ja kullanruskea.

Suu tuohesta

Tunnustan että pähkäilen useinkin mitä kummaa laittaisin Pojalle ruuaksi. Usein nimittäin käy niin, että ruoka jota laitamme itsellemme ei syystä tai toisesta sovellu tarjottavaksi yksivuotiaalle. Lisäksi tuo yksivuotias tarvitsee päivässä kaksi lämmintä ateriaa siinä missä me pärjäilemme yhdellä.

Tällä viikolla päätin sitten kokeilla tuota pikkulapsiperheiden ikisuosikkia, jauhelihakeittoa, josta muistaakseni ennen pojan syntymää uhosin, että sitä ei meidän ruokapöydässämme tulla näkemään. Pari perunaa, porkkana, kasvisliemikuutio ja nokare jauhelihaa. Lopputulos oli melko aneemisen näköistä, porkkanat sentään vähän piristivät kalpeaa yleisvaikutelmaa. Maistoin. Maku ei ollut kovin ihmeellinen, mutta ei nyt mitenkään huonokaan.

Vaan mitä teki Poika? Maistoi lusikallisen ja työnsi sen saman tien kielellä suusta ulos. Tämä toistui useamman kerran kunnes luovutin. Seuraavana päivänä kokeilin tarjota keittoa uudestaan, yhtä laihoin tuloksin. Kun kolmaskin yritys päättyi siihen että poika inhon ilmein työnsi tarjotun sapuskan ulos suustaan, luovutin. Rangaistuksena söin lopun keiton itse. Ja jauhelihakeittoa ei meillä tulla vast'edeskään syömään.

Meksikolaisia rytmejä

Haltuumme päätyi jokin aika sitten muutama paketti Santa Marian yrtti-valkosipulimaustettuja tortilloita. Heräsin hiljattain huomaamaan, että niiden käyttöikä läheni loppuaan, joten piti kehittää niiden kanssa jotakin syötävää. Halusin hieman vaihtelua fajitoihin, joten vinkkejä täytteisiin haeskelin tällä kertaa Anne Wilsonin "Herkkuja Meksikosta" -vihkosesta. Sovelsin ohjeita hieman, mutta ainakin ruokaseura kehui lopputulosta. Paras yhdistelmä syntyi kun tortillaan kääräisi molempia mössöjä ja runsaasti oheissälää (salsaa, ranskankermaa, guacamolea, salaattia, punasipulia ja tomaattia).

Jauheliha-papumössö

n. 250 g jauhelihaa
pieni sipuli
ruokaöljyä
1 tlk (425 g) kidneypapuja
1 tlk tomaattipyreetä
1 tl jeeraa (juusto- tai intiankumina)
1 tl jauhettua korianteria (siemeniä)
0, 25 tl chilijauhetta

Ruskista jauheliha ja sipuli tilkassa öljyä. Valuta ja soseuta pavut. Lisää pavut jauhelihan ja sipulin sekaan. Lisää tomaattipyree ja mausteet ja hauduttele hetki. Tarpeen mukaan lisäile hieman vettä ettei mössö kuivu liikaa.

Tulinen paprikamössö

2 punaista paprikaa
oliiviöljyä
1 vihreä paprika (tai sellaisen puutteessa vaikka keltainen)
pieni sipuli
1 tlk tomaattipyreetä
1 tl oreganoa
2 viipaloitua jalapeno-paprikaa
(vettä)

Puolita punaiset paprikat ja poista siemenet. Voitele puolikkaat oliiviöljyllä ja paahda niitä kuori ylöspäin kuumassa uunissa kunnes kuori alkaa mustua. Ota paprikat uunista, peitä kostealla pyyhkeellä ja pistä jäähtymään. Paprikoiden jäähdyttyä kuori ne ja soseuta. Silppua sipuli ja pilko jäljellä oleva vihreä (tai keltainen) paprika kuutioiksi. Hauduta sipulia, kuutioitua paprikaa, oreganoa ja tomaattipyreetä oliiviöljyssä pannulla kunnes paprika alkaa pehmetä. Lisää paprikasose ja jalapenot. Kuumenna sekoitellen kunnes mössö on lämmintä. Jos se uhkaa kuivua liikaa, lisää hieman vettä.

Guacamole eli avokadomössö

Guacamole-ohjeita on monenlaisia, toisiin laitetaan silputtua tomaattia ja/tai sipulia, toisiin valkosipulia, muutamissa kehotetaan käyttämään jopa kermaviiliä tai ranskankermaa. Avokado on minusta kuitenkin parhaimmillaan kun siihen ei sekoita liikaa muita aineksia. Niinpä tyydyn soseuttamaan kypsät avokadot ja maustamaan ne limettimehulla ja muutamalla tipalla tabascoa. Avokadon pitää olla kypsä. Valitse sellainen jonka kuori on tumma ja joka tuntuu hieman pehmeältä käteen. Vihreät avokadot ovat raakoja, ja niistä tulee soseena purumaista ja mautonta. Jos pidät avokadosta, osta saman tien kaksi ja tee isompi annos.