Lammaspaimenen piiras

Peribrittiläinen shepherd's pie eli lammaspaimenen piiras ei oikeastaan ole piirakkaa nähnytkään, vaan se on pikemminkin maukkaammansorttinen jauheliha-perunasoselaatikko. Ainakin Jamie Oliverin ohjeella tehtynä.

Lämpimästi suosittelen käyttämään lampaan jauhelihaa, vaikka naudanjauhelihakin on optio.

Sivumennen, mikä tekeekään keski-ikäisen naisen onnelliseksi? Täyskorkeat kylmäkaapit! Vihdoinkin minulla on lähes riittävän suuri pakastin, joka mahdollistaa esimerkiksi puolikkaan karitsan ostamisen suoraan lammastilalta, josta se ystävällisesti toimitettiin kotiovelle saakka. 


Lammaspaimenen piiras (kuudelle)


Jauhelihakastike:
1 punasipuli
2 porkkanaa
2 sellerinvartta (/pieni palsternakka)
2 valkosipulin kynttä
tuoretta rosmariinia (kuivattukin käy)
oliiviöljyä
500 g hyvää lampaanjauhelihaa
400 g purkki tomaattimurskaa (käytin kokonaisia säilyketomaatteja, jotka musersin)
2,5 dl lammas- tai kasvislientä
merisuolaa
vastajauhettua mustapippuria

Kuori sipuli, valkosipuli ja porkkanat (ja palsternakka, jos käytät). Silppua sipuli, hienonna valkosipuli ja kuutioi porkkana ja selleri/palsternakka. 

Lorauta korkealaitaiseen pannuun oliiviöljyä ja paistele sipulia, porkkanaa, selleriä ja valkosipulia sekä rosmariinia keskilämmöllä kunnes vihannekset alkavat pehmetä. Lisää lämpöä ja jauheliha pannuun, ja ruskista liha. Kippaa sekaan tomaatit. Lisää vielä liha-/kasvisliemi, suolaa ja pippuroi, ja keittele miedolla lämmöllä kasaan tunnin verran.

Perunamuusi:
1,5 kg sopivan jauhoisia perunoita
1 dl kevytmaitoa
kunnon klöntti voita (sulatettuna)

Kuori ja lohko perunat. Keitä ne kypsiksi ja valuta vesi pois. Lisää maito ja sulatettu voi, ja survo kuohkeaksi, melko notkeaksi muusiksi. 

Levitä isoon uunivuokaan pohjalle jauhelihakastike ja sen päälle perunamuusi. Ripottele pinnalle vielä vähän oliiviöljyä ja halutessasi tuoreita rosmariinin lehtiä. Uunita 200 asteessa 25 minuuttia, tai kunnes pinta on saanut väriä. 

Minun piiraani pinta sai väriä myös siitä että kastike pyrki pulppuamaan pintaan. Kovin esteettisiä kuvia tästä herkusta ei sitten syntynyt, varsinkaan kun nälkäisimmät söivät sitä ennen kuin ehdin ottaa kuvia, mutta vakuutan että se maistui hyvältä! 

Sienimakaronilaatikko

 Myönnän että suhtaudun yleensä aika nuivasti sellaisiin kasvisruokiin, joista on tehty kasvisruoka korvaamalla jauheliha soijarouheella tai nakit soijanakeilla. Se tuntuu vähän mielikuvituksettomalta, enkä oikein ymmärrä miksi kasvisruuan pitäisi ensinnäkään jäljitellä liharuokaa, ellei sitten tavoitteena ole yrittää syöttää sitä pienille lapsille ilman että nämä huomaavat eron. (En tosin usko että lapset ovat niin helposti huijattavissa. Pikkulasta nirsompi ruokansa suhteen on ollut vain kauan sitten edesmennyt suomenpystykorvani).

On kuitenkin tullut joskus mieleeni kokeilla itsekin korvata lihaproteiini jollakin muulla. Sienet toimivat makaronilaatikossa kuin häkä. Ei vain ole tullut laitettua tätä aikoihin, koska Poika on sienitotaalikieltäytyjä, joka seuloo hienoimmaksikin silputut sienet ruuastaan. Tällä kertaa teimme Pojalle oman laatikon jauhelihalla, ja jätimme aikuisten laatikkoon sienet ja sipulit rouhean kokoisiksi palasiksi.

Sienimakaronilaatikko

400 g makaronia
n. 3 dl liotettuja suolasieniä, sekarouskut ovat hyviä, pilkottuna mieltymysten mukaan
iso sipuli silputtuna
3 munaa
5 dl maitoa
(suolaa)
mustapippuria
n. 1 rkl kirveliä (kuivattua)
voita paistamiseen ja vuoan voiteluun
juustoraastetta, esim. emmental mustaleima (myös kuivahtaneet kannat sopivat hyvin)

Keitä makaronit suolatussa vedessä pussin ohjeen mukaan niin että ne ovat vielä napakoita, makaronit eivät saa olla löysää liimaa. Valuta makaronit. 

Paista sipulisilppu ja liotetut, pilkotut sienet pannussa voissa. 

Sekoita makaronit ja sipuli-sienisilppu sekä mausteet (suolaa lukuunottamatta) keskenään. Kaada seos reilunkokoiseen voideltuun uunivuokaan. 

Sekoita munat ja maito. Tarkista sienten suolaisuusaste ja säädä munamaidon suolamäärä sen mukaan. Valuta munamaito vuokaan. Ripota lopuksi pinnalle raastettua juustoa. 

Paista uunissa 180 asteessa n. 50 minuuttia. Pinta saa saada hieman väriä.  

Silakkalaatikko

Lapsuudessani - silloin kun presidentit olivat vielä Kekkosia - söimme muistaakseni useinkin silakkalaatikkoa. Se oli tehty mummini suolaamista kilohaileista, ja vaikka kalat olikin liotettu ennen käyttöä, makumuistiini on laatikosta jäänyt lähinnä suola. Sen jälkeen en ollut silakkalaatikkoa syönytkään, ennen kuin nyt.

Silakkalaatikko

(Ruokavuosi)

n. 800 g perunoita kuorittuna ja siivutettuna (kymmenkunta perunaa, koosta riippuen)

250 g silakkafileitä (tai tuoreita silakoita, jotka fileoit itse)

150 g siansivua siivuna, tai amerikanpekonia

1 sipuli silputtuna

munamaito:

0,5 l maitoa

2 munaa

0,5 tl valkopippuria

suolaa

pinnalle: voinokareita ja korppujauhoja

Viipaloi perunat, silppua sipuli ja leikkaa silakkafileet paloiksi. Sekoita munamaito. 

Lado ainekset kerroksittain uunivuokaan niin että alin ja päällimmäinen kerros ovat perunaa. Kaada munamaito päälle. Ripota pinnalle korppujauhoja ja muutama voinokare. 

Paista 175 asteessa puolitoista - kaksi tuntia.

Alkuperäisessä ohjeessa silakat fileoitiin itse, mutta valmiit fileet nopeuttavat ja helpottavat laatikon laittoa. Lisää helppoutta saa käyttämällä pakastettuja perunaviipaleita. Mitään pikaruokaa silakkalaatikko ei silti ole. Hauduttelin sitä uunissa miedolla lämmöllä kaksi tuntia. Mutta kärsivällisyys palkittiin onnistuneella lopputuloksella. Tämä oli oikeasti hyvää.

Maksalaatikko

Kuten edellisestä postauksesta käy ilmi, pidän maksasta, mutta en ole koskaan välittänyt maksalaatikosta, josta minulla tosin on kokemuksia lähinnä kouluajoilta. Olen kertaalleen aikaisemmin yrittänyt selättää tämän ruokalajin, ja lopputulos ei silloin kieltämättä ollut maultaan hassumpi, mutta ainesten suhteet olivat ohjeessa jotenkin pielessä. Raakana laatikkomassa oli lähes juoksevaa ja kypsennettynä turhan tiivistä, muistuttaen enemmän pateeta kuin maksalaatikkoa.

Aikaa on kaiketi kulunut riittävästi edellisestä epäonnistumisesta, kun päätin yritellä maksalaatikon kanssa uudestaan. Ohje oli todennäköisesti sama kuin viimeksikin, eli peräisin Ruokavuosi-kirjasta, mutta tällä kertaa säädin ainesten määriä. Ohjeessa tarjottujen rikottujen ohrasuurimoiden tai riisin sijasta kokeilin litistettyjä ohrasuurimoita. Karhuherra ja Poikakin osallistuivat valmistukseen, jälkimmäinen varsinkin lihamyllyn kampea kiertämällä. Alla ohje sellaisena kuin sen toteutimme.

Maksalaatikko

3 dl litistettyjä ohrasuurimoita (Torino) tai riisiä

600 g naudan maksaa

2 silputtua sipulia

1 tl suolaa

4 dl maitoa

1 kananmuna

2-3 dl rusinoita (maun mukaan)

1 dl siirappia

1 tl valkopippuria

1 rkl meiramia

(1 tl jauhettua inkivääriä - meiltä oli päässyt loppumaan)

voita tms. vuoan voiteluun

Keitä ohra (/riisi) pakkauksen ohjeen mukaan. 

Poista maksasta kalvot ja suonet. Paloittele ja jauha maksa. Käsikäyttöisellä myllyllä riittää kaksi kierrosta.

Sekoita kananmuna ja maito keskenään. Sekoita ohran joukkoon jauhettu maksa, sipulisilppu, rusinat, siirappi, mausteet ja munamaito. Kaada seos isohkoon voideltuun uunivuokaan. 

Paista uunissa 175 asteessa 1-1,5 tuntia kunnes maksalaatikko on kiinteää ja saanut pinnalleen hieman väriä, eikä siitä enää tihku nestettä.

Tällä kertaa koostumus onnistui täydellisesti. Perheemme maksalaatikkoasiantuntijat eli Karhuherra ja Poika kehuivat myös makua, itse olen vähän jäävi sanomaan siitä mitään.  

Arki ja makaronilaatikko

Syyskuu vierähti Lähi-idän lämmössä sikäläisten herkkujen ääressä - kokkimme Ali laittoi aivan luvattoman hyvää ruokaa. Mukaan tarttuikin mm. Alin falafel-ohje ja pullien pyöräyttelyyn tarkoitettu väline sekä vakaa aikomus yrittää saisiko yhtä maukkaan lopputuloksen aikaan itse.

Nyt on palattu syksyyn, sateeseen, arkeen ja makaronilaatikkoon, tuohon lasten ja lapsenmielisten ikisuosikkiin. Ohje on peräisin Karhuherran äidiltä, tässä reilumpi annos, josta riittää pariksi päiväksi kolmihenkiselle perheellemme.

Lihamakaronilaatikko 

(kuudelle)

n. 6 dl makaronia

500 g naudan jauhelihaa

iso sipuli

rypsiöljyä paistamiseen ja vuoan voiteluun

2 kananmunaa

6 dl maitoa

valkopippuria, suolaa

emmental-juustoa raasteena

Kuumenna vesi kiehuvaksi ja keitä makaronit pussin ohjeen mukaan tai hiukkasen niukemmin - älä päästä kiehumaan lötköiksi. 

Ruskista jauheliha ja sipuli. Itse nakkaan sipulin pannuun mukaan kun liha alkaa olla kypsää.

Sekoita makaronit ja jauheliha-sipuliseos.

Voitele riittävän suuri ja korkealaitainen uunivuoka (rypsiöljyllä). Kippaa jauheliha-makaroni-sipuliseos vuokaan. 

Sekoita kananmunat, maito ja mausteet. Valuta munamaito vuokaan. Ripota halutessasi pinnalle vähän raastettua emmental-juustoa.

Paista uunissa 180 asteessa n. 50 minuuttia, kunnes makaronilaatikko on saanut kauniin ruskean pinnan ja munamaito on hyytynyt. 

Nauti ketsupin kanssa.

Mitä teillä arkena syödään?

Moussaka

Olemme lähdössä matkoille, joten vuorossa on operaatio jääkaapin tyhjennys. Meidän jääkaappimme on tosin joka tapauksessa ympärivuotisesti puolillaan hilloja, mehuja ja sen sellaista kylmäsäilytettävää, mutta ainakin herkemmin pilaantuvat ruuat täytyy yrittää syödä pois ennen lähtöä.

Koska vihanneslokerossa majaili yksi munakoiso, päätin vihdoinkin laittaa moussakaa. Reseptiarpajaisten pisimmän korren veti tämä Maku-lehden ohje, joka olikin erittäin onnistunut valinta, moussakasta tuli nimittäin hillittömän hyvää.

Muutin ohjetta sikäli, että alkuperäisessä ohjeessa munakoisoa ei neuvottu itkettämään. Itse kuitenkin vannon itkettämisen nimiin, sillä ilman sitä koiso voi jäädä karvaaksi. Leikkasin koison ja kesäkurpitsan myös ohuemmiksi viipaleiksi kuin ohjeessa, eivätkä paksummat viipaleet olisi isohkoon vuokaani riittäneetkään kokonaiseksi kerrokseksi. Alla siis moussaka sellaisena kuin sitä laitoin. 

Kreetalainen moussaka (kuudelle)

400 g munakoisoa (yksi parahultaisen kokoinen koiso)

300 g kesäkurpitsaa (yksi keskikokoinen kesäkurpitsa)

400 g keitettyjä perunoita (otin arviolta kymmenkunta uutta perunaa)

1 sipuli

2 tomaattia

500 g naudan paistijauhelihaa

0,25 dl tomaattipyreetä (laitoin yhden pikkutölkin)

suolaa, mustapippuria

3 rkl silputtua persiljaa (saattoi mennä enemmän)

oliiviöljyä paistamiseen

Itketä munakoiso: viipaloi koiso n, 0,5 cm paksuiksi viipaleiksi. Levitä viipaleet esim. uunipellille ja sirota niiden päälle hieman suolaa. Anna koison itkeä 1-2 tuntia ja taputa sitten viipaleet talouspaperilla kuivaksi.

Leikkaa myös kesäkurpitsa vastaavalla tavalla viipaleiksi. Paista munakoiso- ja kesäkurpitsaviipaleet muutamassa erässä pannulla oliiviöljyssä kunnes ne saamat hieman väriä. (Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että ne menevät aivan lötköiksi jo tässä vaiheessa.)

Hienonna sipuli ja kuutioi tomaatit. Paista jauheliha ja sipulisilppu oliiviöljyssä. Lisää sekaan tomaattipyree ja tomaattikuutiot ja mausta suolalla ja pippurilla. Lisää lopuksi persiljasilppu. 

Valmista valkokastike:

2-3 rkl oliiviöljyä

3/4 dl vehnäjauhoja

5 dl kevytmaitoa

1/4 tl muskottipähkinää

suolaa, mustapippuria

50 g vuohenmaitojuustoa

1 kananmuna

Pane kattilaan kuumenemaan oliiviöljy ja lisää siihen jauhot. Sekoita hyvin, älä anna jauhon ruskistua. Vatkaa sekaan maito ja sekoita hyvin, jotta kastikkeeseen ei jää kokkareita. Kiehauta maitokastike koko ajan sekoittaen, sillä vehnäjauho-oliiviöljyseos jämähtää halukkaasti kattilan pohjaan ellei sitä pidä liikkeessä (mistäkö tiedän? no arvatkaa...). Mausta suolalla, pippurilla ja jauhetulla muskotilla. Muista suolatessasi että suolaa tulee myös juustosta.

Ota kattila tulelta ja lisää kastikkeeseen murusteltu vuohenjuusto. Sekoittele kunnes juusto on sulanut kastikkeeseen. Anna sitten kastikkeen jäähtyä jonkin aikaa (itse jäähdytin kastikkeen kylmävesihauteessa). Lisää muna ja sekoita hyvin. 

Kokoa moussaka voideltuun uunivuokaan latomalla siihen kerroksittain kesäkurpitsaviipaleita, jauhelihaseosta, perunaviipaleita ja jauhelihaseosta. Lado päällimmäiseksi munakoisoviipaleet ja valuta valkokastike tasaisesti koko komeuden päälle. Paista uunissa 200 asteessa n. 40-45 min kunnes valkokastike on saanut väriä. Anna vetäytyä vartista puoleen tuntiin ennen tarjoilua. 

Moussakan valmistaminen vaatii hieman enemmän vaivannäköä, mutta maku palkitsee. Käyttämäni ylämaankarjan jauhelihakin tosin varmasti osaltaan vaikutti onnistuneeseen lopputulokseen, sillä sen maku on voimakkaampi kuin tavallisessa naudanjauhelihassa. Vaihtoehtona voisi käyttää myös lampaanlihaa.

Todistetusti moussaka toimii loistavasti myös seuraavana päivänä.

Patakukko

Patakukolla (Gallus piscosus var. ollarius) ei nimestään huolimatta ole mitään tekemistä Coq au vin'in kanssa, vaan se on läheistä sukua kalakukolle (Gallus piscosus), joka, kuten kaikki tietävät, ei ole lintu-, vaan kalaruoka. Lentävästä kalakukosta (Gallus piscosus var. volans) on tosin tiettävästi myös havaintoja, mutta sitä on parempi olla panematta pataan ollenkaan. Epäilemme että nimestään huolimatta  G. piscosus var. volans ei ole mitään sukua sen enempää kaloille kuin linnuillekaan. 

Mainio patakukko syntyy katiskaan uineista peratuista pikkuahvenista leivinuunissa miedolla lämmöllä ja pitkällisellä haudutuksella, mutta koska meillä ei ole tähän hätään sen enempää leivinuunia kuin katiskaakaan, korvaamme ahvenet pikkumuikuilla, joiden ruodot pehmenevät lyhyemmässä ajassa.

Patakukko muikuista

täyte:

1 kg pieniä, perattuja muikkuja

300 g amerikanpekonia, puolita viipaleet
suolaa

taikinakansi:

n- 2-2,5 dl ruisjauhoja
vettä
suolaa
tilkka öljyä/sulatettua voita

Perkaa muikut poistamalla päät ja sisälmykset. Lado muikut tiiviisti kerroksittain pekonin kanssa korkealaitaiseen uunivuokaan, ripottele suolaa väliin. Laita päällimmäiseksi kerros pekonia. 

Tee taikinakansi: Sekoita ruisjauhoihin hieman suolaa. Lisää vettä sen verran, että saat aikaan melko löysän mutta koossa pysyvän taikinan. Lisää loraus öljyä tai sulatettua voita että taikina irtoaa käsistä eikä kovetu uunissa. Pyöräytä taikina palloksi käsissä, litistä sitä hieman ja painele muikku-pekonikerrosten päälle kanneksi jauhojen avulla. 


Paista patakukkoa aluksi uunissa 250 asteessa puoli tuntia, että kansi paistuu. Vähennä sitten lämpö 150-180 asteeseen, laita kansi tai folio päälle, ja paista vielä ainakin kaksi tuntia, riippuen kalojen koosta (ahvenia pidempäänkin), että ruodot pehmenevät.

 

Lopuksi voit voidella uunista otetun patakukon taikinakannen voilla. Leikkaa patakukosta viipaleita syöjille ja tarjoa keitettyjen perunoiden, etikkasäilykkeiden ja/tai salaatin kanssa.

Lasagne

Olemme jo jonkin aikaa suunnitelleet lasagnen tekemistä. Tessa Kirosin Twelve-kirjasta löytyy houkutteleva resepti, jossa kaikki tehdään alusta asti, myös tuorepasta. Lasagnen valmistus ottaa siis paljon aikaa, ja se kannattaa aloittaa useita tunteja ennen suunniteltua ateriaa. Ilmankos Tessa toteaa että lasagnea on tapana laittaa vain erityistilanteisiin. Sen verran laiskoja kuitenkin olimme, että ostimme tuoreet lasagnelevyt valmiina.

Alkuperäinen ohje on kymmenelle hengelle, n. 30x40 cm vuokaan. Käytimme noin puolitoista 250 g pakettia tuoreita (kokojyvä-)lasagnelevyjä. Kastikkeita voi huoletta tehdä täyden annoksen. Ylijäänyt ragú sopii mainiosti tarjottavaksi seuraavana päivänä pastan tai gnocchien kanssa. Litran béchamel-kastikkeen riittävyys täyteen lasagneannokseen sen sijaan hiukan epäilyttää, koska käytimme n. 2/3 annoksen pienempään lasagneen ja kastiketta olisi voinut olla enemmänkin. Jos teet ison lasagnen, kannattaa sitä siis ehkä tehdä hiukan reilummin.

Lasagne (neljälle)

vajaa 500 g tuoreita lasagnelevyjä

50 g raastettua parmesaania

jauhelihakastike (ks. alla)

béchamel-kastike (ks. alla)

Toscanalainen ragú

Ragu alla toscana

10 g kuivattuja sieniä (käytimme suppilovahveroita)

2,5 dl haaleaa vettä

5 rkl oliiviöljyä

2 valkosipulin kynttä

1 keskikokoinen sipuli

1 keskikokoinen porkkana

1 sellerin varsi

pieni nippu persiljaa

500 g naudan jauhelihaa

160 g italialaistyyppistä tuoremakkaraa

1 plo (7,5 dl) punaviiniä

100 g paseerattua tomaattia

2 rkl tomaattipyrettä

suolaa, pippuria

Liota sieniä n. 10 min 2,5 dl:ssa haaleaa vettä. Valuta sienet siivilän läpi ja ota liotusvesi talteen. Purista makkaramassa ulos kuorista ja murustele se. Hienonna sienet, sipuli, valkosipuli, porkkana, selleri ja persilja. 

Kuumenna oliiviöljy paistokasarissa. Lisää sipuli, valkosipuli, porkkana, selleri ja persiljasilppu ja hauduta sekoitellen n. 10 min kunnes ainekset ovat pehmenneet ja saaneet hiukan väriä. Lisää sitten jauheliha ja makkaramassa ja paista keskilämmöllä kunnes neste on haihtunut ja liha alkaa ruskistua. Lisää sitten punaviini ja keitä kunnes suurin osa siitä on haihtunut. Lisää paseerattu tomaatti ja pyre, sienet ja niiden liotusvesi ja mausta suolalla ja pippurilla. Peitä kannella ja anna hautua 2-2,5 tuntia.Sekoita silloin tällöin ja lisää tarvittaessa vettä. Lasagnea varten ragússa saa olla kohtalaisesti lientä.

Béchamel-kastike

100 g voita

1 l maitoa

80 g vehnäjauhoja

suolaa, mustapippuria

(vasta raastettua) muskottia

Lämmitä maito kattilassa tai mikroaaltouunissa. 

Sulata voi isossa paistinpannussa tai paistokasarissa ja sekoita joukkoon jauhot. Lisää tilkka maitoa sekoittaen koko ajan jotta jauhot eivät paakkuunnu. Jatka samaan tapaan kunnes kaikki maito on käytetty ja olet saanut aikaan sileän kastikkeen. 

Mausta suolalla, mustapippurilla ja (vasta raastetulla) muskotilla ja keittele kokoon miedolla lämmöllä noin kymmenen minuutin ajan, sekoittaen koko ajan ettei kastike pala pohjaan. Jos kastike joutuu seisomaan ennen käyttöä, sekoita sitä välillä kuortumisen estämiseksi.

Lasagnen valmistus: 

Aloita valmistamalla kastikkeet.Jos käytät omatekoista pastaa, esikeitä lasagnelevyt (n. 4 min kiehuvassa vedessä) ja nosta ne kuivumaan pyyhkeen päälle.

Voitele korkealaitainen uunivuoka oliiviöljyllä. Laita vuoan pohjalle ohut kerros béchamel-kastiketta ja sen päälle lasagnelevyjä vierekkäin niin että ne peittävät koko vuoan, tarvittaessa aseta levyt limittäin. Laita pastalevyjen päälle ohuelti lihakastiketta ja jälleen hiukan maitokastiketta ja ripota päälle raastettua parmesaania, ennen kuin ladot vuokaan seuraavan kerroksen lasagnelevyjä. Jatka samaan tapaan kunnes vuoka on täynnä. Päällimmäiseksi levitä kerros béchamel-kastiketta ja sirota sen päälle reippaasti parmesaania.

Paista uunissa 180 asteessa n. 30 min kunnes pinta on kullanruskea mutta ei kuivahtanut. Anna jäähtyä hiukan ennen kuin leikkaat lasagnen annospaloiksi.

Vaihtelua makaronilaatikkoon

Jostakin kumman syystä meille kertyy erilaisia pastoja. Nytkin kaapissa oli varmaankin kymmenkunta erilaista pakettia, oli täysjyvää, ruista, kauraa ja sitä ihan tavallista valkoista, ja muotoja löytyi fusilleista simpukoihin, spagettiin ja tagliatelleen. Johonkin niitä täytyi yrittää upottaa, ja kaipasin vähän vaihtelua aivan perinteiseen makaronilaatikkoon, vaikka siitä meillä koko perhe tykkääkin.

Tämän ohjeen makaronimuonaan, tai pasta al fornoon, nappasin, mistäpä muualtakaan kuin Pastanjauhajilta, jotka ovat toimineet keittiömme innoittajina jo ajalla ennen kuin pistimme omaa blogia pystyyn. Koska minulla ei ollut tomaattikastikkeiden jämiä, turvauduin maustettuun tomaattimurskaan, jota terästin vielä hiukan yrteillä, mustapippurilla ja muutamalla tipalla tabascoa. Kirjaan uunipastan nyt niin kuin itse sitä laitoin.

Uunipasta

n. 0,5 l integrali-täysjyväpastaa (jatkettuna pussinpohjallisella kaurasimpukkapastaa)

400 g naudan jauhelihaa

1 parsakaali (/pinaattia)

1 prk (200 g) raejuustoa (/ricottaa)

n. 200 g mozzarellaa raastettuna

6 rkl parmesaania raastettuna

1 tlk (370 g) valkosipulitomaattimurskaa 

1 tlk (370 g) yrttitomaattimurskaa

kuivattua basilikaa ja oreganoa

muutama tippa tabascoa

mustapippuria, suolaa

päälle:

vajaa 1 dl kuivaa vaaleaa leipää muruna (voinee korvata korppujauhoilla)

oliiviöljyä

raastettua parmesaania

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan ja kiehauta parsakaalinnuput. Ruskista jauheliha. 

Sekoita isossa kulhossa tomaattimurska, mausteet, raejuusto, mozzarellaraaste ja parmesaani keskenään. Lisää joukkoon parsakaalinuput, pasta ja jauheliha ja sekoita hyvin. Kaada koko komeus voideltuun uunivuokaan ja ripota päälle oliiviöljyyn sekoitettua leipämurua ja parmesaania. (Itse laiskuuttani ripotin leivänmurut ensin, suihkutin sitten oliiviöljyn niskaan ja lopuksi ripottelin parmesaanin.) 

Paista 190 asteessa noin puoli tuntia. 

Kylmäsavuporokiusaus

Tämä ohje kulkeutui meille Päivättären ystävältä. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin poronkäristyslihaa, ja hyvää on varmasti sekin, mutta innostuin kokeilemaan kuinka kylmäsavuporo toimisi tarkoitukseen.

Kylmäsavuporokiusaus

1 kg peruna-sipulisekoitusta

150-200 g kylmäsavuporoa pieneksi pilkottuna

reilu puolikas aura-juusto kolmio

n. 3 dl (ruoka-)kermaa

mustapippuria

(suolaa)

hiukan ruokaöljyä

Sekoita voidellussa uunivuoassa keskenään peruna-sipulisekoitus, kylmäsavuporo ja murusteltu aurajuusto. Mausta pippurilla ja halutessasi suolalla, mutta suolaa tulee jo aika tavalla kylmäsavuporosta ja juustosta. Kaada päälle kerma. Paista uunissa 200 asteessa noin tunnin ajan.

 

Yksi kiusaus näyttää kuvassa pitkälti samalta kuin toinenkin...

Ei mitään haute cuisinea, mutta mukava ja maistuva lisä helppolaittoisiin arki- ja eväsruokiin, joihin olen kaivannut enemmän vaihtelua. Enkä minä olisi minä, jos en olisi alkanut heti miettiä säveltää tästä myös versiota, jossa olisi suppilovahveroita ja kenties jotakin muuta juustoa kuin auraa.

Pekoni-sienikiusaus

Olemme pariin kertaan ostaneet töihin evääksi Kokkikartanon sieni-pekonikiusausta, joka on ehdottomasti parhaasta päästä maistamiani eineksiä. Ei ihme, yhdistyyhän siinä kaksi lempiraaka-ainettani: sienet ja pekoni.

Emme tietenkään voineet vastustaa kiusausta kokeilla panna itse vielä paremmaksi. Urakkaa helpotin käyttämällä pakastettua peruna-sipulisekoitusta, joten helppoudeltaankin tämä sapuska on liki einesluokkaa. Ainoastaan suolasienten liottaminen vaatii hiukan suunnitelmallisuutta, mutta ne voi aamulla huuhdella ja jättää likoamaan työpäivän ajaksi, jolloin ne ovatkin illalla käyttökunnossa.


Ei ehkä mitään kurmeeta, mutta rehellisen hyvää arkiruokaa.

Pekoni-sienikiusaus

250 g savupekonia suikaleina

esikäsiteltyjä metsäsieniä (jos käytät suolasieniä, liota ne ensin)

1 kg peruna-sipulisekoitusta

3,5 dl ruokakermaa

reippaasti meiramia ja kirveliä

suolaa, mustapippuria

Käristä savupekoni pannulla ja silppua sienet. Sekoita pekoni, sienet ja perunasipuli ja kippaa voideltuun uunivuokaan. Lisää mausteet ja sekoita perin pohjin. Kaada kerma päälle.

Paista uunissa 180 asteessa reilun tunnin ajan, kunnes pinta saa hiukan väriä. 

Saksiruokaa

Juhlat on juhlittu ja hiihtolomat lomailtu, arki on taas alkanut Kettulassa. Saksiruoka on ystävämme T:n nimitys puolivalmisteista tehtävälle arkiruualle. Nimi tulee siitä, että ruuan laittamiseen ei tarvita muuta välinettä kuin saksia.

Oheinen resepti puolestaan on tullut meille Karhuherran veljen perheestä, jonne se on kuulemma löydetty Marielta. Ympäri mennään, yhteen tullaan. Tällaisena versiona se meillä esiintyy, yksinkertaistuttuaan hiukan kiertäessään maailmaa. Ihan pelkillä saksilla en tästä selviä, paria lusikkaa tarvitaan myös.

Kinkkukiusaus uusin maustein
(alkuperäinen resepti)

1 kg perunasipulisekoitusta
1 pkt Korpelan kevyitä kinkkukuutioita
1 tlk valmiiksi kuutioitua fetaa
aurinkokuivattua tomaattia kuutioina
n. 0,5 tlk vihreää pestoa
1 tlk (2 dl) ruokakermaa
mustapippuria maun mukaan

Sekoita kuutioina olevat ainekset voideltuun uunivuokaan. Sekoita pesto, kerma ja mustapippuri ja valuta muiden ainesten päälle. Paista uunissa 200 asteessa reilun tunnin ajan kunnes perunat ovat kypsyneet.

Makaronilaatikko kohtaa moussakan

eli helmikuun uusi ruokalaji

Kaipasimme vähän vaihtelua makaronilaatikkoon, tuohon lasten ja lapsenmielisten kestosuosikkiin. Ja kun nyt tuli luvattua, että tänä vuonna kokeillaan ennen kokemattomia reseptejä, päädyimme laatimaan sitä tällä kertaa kreikkalaiseen tapaan.

Pasticcio
(hieman pyöristelty resepti kirjasesta Simple Mediterranean)

250 g fusilleja
2 rkl oliiviöljyä
4 rkl kermaa

jauhelihakastike:
650 g jauhelihaa
2 rkl oliiviöljyä
1 sipuli ohueksi viipaloituna
1 punainen paprika pieninä kuutioina
2 valkosipulin kynttä murskattuna
500 g tomaattimurskaa
1,25 dl kuivaa valkoviiniä
50 g anjovisfileitä silputtuna
2 rkl silputtua, tuoretta persiljaa
suolaa, pippuria

jugurttikastike:
3 dl maustamatonta jugurttia (turkkilainen tai muu paksu, kypsennystä kestävä jugurtti on suositeltavaa)
3 kananmunaa
hyppysellinen jauhettua muskottia
suolaa

40 g raastettua parmesaania

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan ja sekoita siihen oliiviöljy ja kerma (jonka tosin jätimme kokonaan pois, koska oli päässyt loppumaan).

Lorauta paistokasariin oliiviöljy ja paista siinä sipulia ja paprikaa kolmen minuutin ajan. Lisää valkosipuli ja paistele vielä minuutti. Lisää jauheliha ja paista se kypsäksi. Kaada sekaan tomaattimurska ja valkoviini ja hauduta ilman kantta 20 min. Lopuksi lisää anjovis ja persilja, sekoita ja mausta suolalla ja pippurilla.

Sekoita jugurtti, kananmunat ja muskotti tasaiseksi, mausta suolalla.

Öljyä laakea uunivuoka ja laita siihen kerroksittain fusilleja ja lihakastiketta. Valuta pinnalle jugurttikastike ja ripottele sen päälle parmesaani. Paista uunissa n. 190 asteessa 25 min tai kunnes pinta on kuplinut ja kullanruskea.

Kaalia laatikossa

Ennen en voinut sietää kaaliruokia. Lapsuudenkodissani niitä ei tarjottu, ja koulun kaalikeitot ja -laatikot jättivät pysyvän kammon kypsennettyä kaalia kohtaan. Kiersin siis kaalin kaukaa, kunnes kerran kävi niin, että en mitenkään olisi pystynyt kohteliaasti kieltäytymään tarjotusta lammaskaalista. Päätin siis urheasti ottaa pienen lautasellisen - ja mitä ihmettä, se olikin hyvää!

Kokemuksesta rohkaistuneena aloin keittotaidon karttuessa tehdä omia kokeiluja kaaliruokien alalla. Seuraavan kaalilaatikon ohjeesta en enää muista mistä se alun perin oli peräisin, mutta olen hieman muokannut sitä oman maun mukaan.

Kaalilaatikko

kaksi pienehköä kaalinpäätä (paino yhteensä n. 2 kg)
2 dl rikottuja ohrasuurimoita
500 g (lampaan) jauhelihaa
1-2 sipulia, koosta riippuen
suolaa
1/4 tl mustapippuria
2 tl meiramia
2 tl (kuivattua) basilikaa
suolaa
siirappia

Ruskista jauheliha ja keitä ohrasuurimot pakkauksen ohjeen mukaan (n. 20 min), valuta mahdollinen liika vesi pois. Suikaloi kaali ja hauduta sitä kattilassa kunnes se on hieman pehmentynyttä (laita kattilan pohjalle aluksi n. 1 dl vettä). Kuullota viipaloitu sipuli tilkassa öljyä. Sekoita kaikki ainekset ja mausta. Täytä uunivuoka seoksella. Valuta päälle siirappia maun mukaan, varhaiskaali on itsessäänkin kypsennettynä hieman makea eikä mielestäni kaipaa kovin paljon siirappia.

Paista kaalilaatikkoa uunissa aluksi 200 asteessa 40-50 min. Laske sen jälkeen lämpö 150-100 asteeseen ja hauduta vielä tunnin verran. Peitä tarvittaessa foliolla ettei pinta pala. Kaaliruuista tulee sitä parempia, mitä pidempään niitä voi hauduttaa miedolla lämmöllä, ja parhaimmillaan ne ovat vasta valmistamista seuraavana päivänä.

Kiusataan Janssonia

Nopeiden, helppojen iltaruokien lisäksi meillä on toinen arkiruokakategoria, nimittäin lämmittämistä kestävät eväsruuat. Näitä laitetaan aina isompi erä kerralla, ja niistä kelpaa ottaa sitten työpaikalle lounasta. Valmiiksi laitettu ruoka on pelastus myös Ketturouvalle, joka keskittyy päivät pitkät lähinnä muuntamaan ja imeyttämään ruokia Poikaan äidinmaidon muodossa.

Parhaita eväsruokia ovat erilaiset laatikot ja keitot. Tänään Ketturouva päätti tehdä Janssonin kiusausta, jota oli tarkoitus laittaa jo sunnuntaina, mutta erinäisistä syistä (alkaen siitä että Poika vääntelehti vatsavaivoissa koko sunnuntain) valmistus on lykkääntynyt. Karhuherra auttoi raastamalla perunat ennen töihin lähtöään. Tähän ruokaan menivätkin melkein kaikki jäljellä olleet viime satokauden Rosamundat*.

Janssonin kiusaus
(alkuperäinen resepti Valittujen Palojen Ruokavuosi-kirjasta)

7-8 isohkoa perunaa
2 tlk anjoviksia (á 65 g sisällöstä anjovista)
2 sipulia renkaina
2 dl (kuohu)kermaa
voita tai ruokaöljyä

Perunat suikaloidaan tai raastetaan karkeaksi raasteeksi ja ohjeen mukaan huuhdotaan kylmällä vedellä sekä kuivataan talouspaperilla tärkkelyksen poistamiseksi. Käytännössä tyydymme puristelemaan nesteen pois raasteesta, suikaleiden huuhteluakin on joskus kyllä kokeiltu.

Renkaiksi viipaloitu sipuli ruskistetaan kevyesti paistinpannussa. Perunaraaste, sipuli ja anjovisfileet ladotaan voideltuun uunivuokaan kerroksittain niin että alimmaiseksi ja päällimmäiseksi tulee perunaa. (Muutama anjovisfilee saattaa jäädä yli mutta ne voi syödä myöhemmin voileivällä.) Kaadetaan päälle noin yhden anjovispurkin liemi ja puolet kermasta.

Kiusaus pannaan 200-asteiseen uuniin n. 20 minuutiksi. Tämän jälkeen lisätään loppu kerma. Samalla uunin lämpötilaa voi pudottaa 150 asteeseen ja antaa kiusauksen muhia vielä 40 min. Jos pinta paistuu liikaa, laita kansi tai alumiinifolio päälle.

* Meillä on myös vuokraviljelypalsta tai oikeammin kaksi, joita hoidetaan kolmannen osapuolen kanssa (hänelle kuuluu se toinen palsta). Tästä tullaan epäilemättä kertomaan jatkossa lisää.