Mangovaahto

Jälkiruuat ovat varmaankin akilleenkantapääni, laitan niitä aniharvoin. Sunnuntaina olimme kutsuneet ystäväperheen syömään, ja päätin tällä kertaa kunnostautua. Olen tehnyt tätä mangovaahtoa viimeksi joskus aikana jolloin minulla ei ollut vielä perhettä, ja laitoin useammin myös jälkiruokaa, vaikka repertuaarini olikin aika suppea. Silloin tein tämän tosin jäädykeversiona, josta jätin liivatteen pois. Nyt ajattelin laittaa vaahdon viimeisen päälle reseptin mukaan, ja yrittää murtaa minua vainoavan liivatteen kirouksen.

Mangovaahto

800 g säilykemangoa (ks. kommentit alla)

2 dl kuohukermaa

2 kananmunan valkuaista

2 tl sokeria

1 limetin mehu

1 tl liivatejauhetta (ks. kommentit alla)

Koristeluun esim. sitruunamelissan lehtiä

Soseuta mango esim. sauvasekoittimella. Vatkaa kerma vaahdoksi. Vaahdota kolmannessa kulhossa kananmunanvalkuaiset. 

Jos käytät liivatetta, käsittele sitä pakkauksen ohjeen mukaan. (Minä en ala neuvoa ketään liivatteen käsittelyssä, syystä joka myöhemmin selviää.)

Lisää valkuaisvaahtoon sokeri, limettimehu ja liivate. Sekoita joukkoon mangosose ja lopuksi kermavaahto niin että tuloskena on tasaisen keltainen vaahto. Siirrä tarjoiluastiaan tai annoskulhoihin ja hyydytä jääkaapissa vähintään kolme tuntia.

Kommentit:

Mielestäni on tulkinnanvaraista on paljonko on 800 g säilykemangoa - tarkoitetaanko sillä tölkkien painoa vai hedelmälihan painoa? Itse olen menetellyt ensimmäisen vaihtoehdon mukaan. Kahdesta 425 g mangosäilyketölkistä tuli yhteensä 450 g mangoa. Tulkintaero on siis merkittävä. Jostain syystä mangosta jäi vaahtoon pieniä "karvoja" eli mangon kuituja joita en muista aikaisemmilta yrityksiltä.

Sokerin määrä voi näyttää vähältä, mutta kannattaa muistaa että sokeria tulee myös sokeriliemessä lionneista mangoista.

Mitä tulee liivatteeseen, minä ja liivate emme edelleenkään ole kavereita. Kolmannella yrittämällä sain liivatteen liukenemaan asiaankuuluvasti tilkkaan kuumaa vettä (pakkauksen ohjeen lukeminen heti ensimmäisellä kerralla olisi ehkä auttanut). Seokseen lisätyllä liivatteella ei kuitenkaan tuntunut olleen mitään vaikutusta lopputuloksen koostumukseen. Toisaalta reseptissä annettu liivatteen määrä suhteessa nestemäärään on aivan liian pieni verrattuna liivatelehtipakkauksen ohjeeseen. Jotenkin tulee mieleen epäillä, että alkuperäinen kiinteytysaine on ollut jotakin muuta, jonka kirjan kääntäjä on korvannut yhdellä teelusikallisella liivatejauhetta sen enempiä tuumimatta? Jos siis haluat vaahdosta kiinteämpää, älä usko ohjetta, vaan liivatelehtipakkausta. Minä taidan tunnustaa tappioni, ja jättää liivatteen käsittelyn jatkossakin Karhuherran huoleksi.

Maku oli sentään onnistunut, raikas ja mielestäni mukavasti mangoinen. Limetti raikasti kokonaisvaikutelmaa - myös ystävä, joka ei omien sanojensa mukaan pidä pelkän mangon mausta, santsasi.

Savukalan kaveriksi

Lähi-Prismamme kalatiski yllättää väliin myönteisesti valikoimallaan. Tällä kertaa sieltä oli saatavilla rautua (eli pohjoisen nieriää).

Jotakin kautta meille oli päätynyt pari savustuspussia, toinen "perinteinen" ja toinen "grilliin lihalle". Päätin kokeilla tätä "perinteistä" mallia raudulle. Suolasin kalan ja panin ohjeiden mukaan savupussiin ja kuumaan (250 astetta) uuniin. Kohta uunista tulikin mukava leppäsavun tuoksu. Pussia pidettiin vartti kuumassa, sen jälkeen uunin lämpöä piti pudottaman reippaasti loppukypsennyksen ajaksi. Se ei käynyt ihan yksinkertaisesti, jouduin pitämään luukkua jonkin aikaa auki että sain lämmön laskemaan vaaditut 60-70 astetta lopun vajaan 15 minuutin ajaksi.

Pussista tuli avatessa miellyttävä savuinen tuoksu, mutta kala ei näyttänyt savustetulta, vaan höyryssä kypsennetyltä - no, ihmekö tuo, kun tiiviissä pussissa kypsennetään. Uitin silti kalan vielä suolavedessä ennen tarjoilua. Savun maku lopputuloksessa oli hyvin mieto. En tiedä onko tämä ihan tarkoituksellista, vai olisiko pussin sisältö päässyt vähän väljähtymään epämääräisen ajan keittiön laatikossa viereksiessään. 

"Savukala" sai kaverikseen tällaista peruna-kananmunapöperöä, johon olen ihastunut alun perin Lähi-idässä. Tämä lisuke sopii erinomaisesti lämpimän päivän lounaalle tai saunan päälle nautittavaksi.

Peruna-kananmunapöperö savukalalle (neljälle)

6-8 jauhoista perunaa, keitettynä ja kuorittuna

3 kovaksikeitettyä kananmunaa

pari kevätsipulia tai iso nippu ruohosipulia

kourallinen persiljaa

suolaa, valkopippuria

loraus neitsytoliiviöljyä

Tilsi perunat ja kananmunat haarukalla karkeaksi muusiksi. Silppua kevätsipuli/ruohosipuli ja persilja. Sekoita peruna-munamuusiin sipuli- ja persiljasilppu, suola, valkopippuri ja oliiviöljyä sen verran että perunaseos sopivasti kostuu. 

Sieni-pekonipiirakka

Tarkoitukseni oli tehdä parsa-pekonipiirakkaa, siis tätä, mutta lähikaupassa ei ollut parsaa. Koska olin tulossa töistä ja olin nälkäinen, en jaksanut lähteä kauemmas parsaa etsimään, vaan päätin tehdä sen sijaan sieni-pekonipiirakan samalla ohjeella - paitsi että jätin sitruunamehun pois, laitoin tuoretta timjamia ja persiljaa ja unohdin täytteestä kananmunat. Viimemainitut olisi kyllä kannattanut muistaa, nyt täyte jäi löysäksi. Oikaisin myös käyttämällä valmista piirakkataikinaa, jota en vaivautunut esipaistamaan. Viitseliäämpi voi tehdä taikinan esimerkiksi alla olevan Soppakellarista nyysimäni ohjeen mukaan. 

Sieni-pekonipiirakka

pohja:
100 g voita
2½ dl vehnäjauhoja
2-3 rkl kylmää vettä

(ripaus suolaa)

Nypi sekaisin pehmeä voi ja jauhot (joihin olet sekoittanut suolan, jos käytät). Lisää varovasti sen verran vettä, että saat aikaan taikinan, josta voi muovata pallon. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja esipaista 10-15 min.

täyte:
200 g pieniä herkkusieniä
1 paketti (170 g) pekonia
1 keskikokoinen sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
3 munaa
150 g ranskankermaa
1 dl kuohukermaa
1 dl parmesania raasteena
reilusti tuoretta, silputtua timjamia ja persiljaa
mustapippuria myllystä
 

Puhdista ja puolita sienet. Viipaloi pekoni. Kuori ja silppua sipuli ja murskaa kuorittu valkosipulin kynsi. Paista ensin pekoni reippaalla lämmöllä, ja sen jälkeen ruskista sienet pekonin rasvassa. Lopuksi hauduta sipuli ja valkosipuli pehmeäksi (lisää tarvittaessa voita/rypsiöljyä). 

Sekoita ranskankerma, kuohukerma, parmesaaniraaste, kananmunat, yrtit ja pippuri kulhossa. 

Jos käytät valmistaikinaa, vuoraa tässä vaiheessa taikinalla pyöreä tai suorakaiteen muotoinen piirakkavuoka. Levitä sipulisilppu ja pekoni taikinapohjalle. Kaada sitten ranskankermaseos päälle, ja lopuksi asettele pinnalle sienenpuolikkaat. Paista uunissa 200 asteessa n. 30 minuuttia tai kunnes reunat ja täytteen pinta ovat saaneet väriä.

 

Maku oli kohdallaan, mutta voisiko mitään muuta ollakaan, kun täytteenä on sieniä ja pekonia? Määrän olisi voinut saman tien kaksinkertaistaa kolmelle aikuiselle ja yhdelle lapselle.

Parsapiirakkaa sitten seuraavalla kerralla.

Perunarösti

Olemme yrittäneet joskus ennenkin tehdä röstiperunoita, mutta onnistumisprosentti on ollut aika huono. Perunat ovat jääneet turhan raaoiksi. Hiljattain ari oli laittamassa meillä ruokaa, ja lisäkkeeksi äijä ehdotti röstiperunoita. Koska aiemmilla ohjeilla emme ole päässeet tyydyttävään lopputulokseen, päätin kysyä googlelta, joka tarjosi meille Hellapoliisin pannunkokoisen perunaröstin.

Menimme vähän oikotietä onneen, koska emme (silkkaa huolimattomuuttamme, myönnetään) esipaistaneet raastetta. Lopputulos oli meistä kuitenkin kypsyydeltään onnistunut - ehkä salaisuus oli kypsentämisessä kannen alla? Suolaa oli alkuperäisessä ohjeessa meille ihan liikaa, koska sitä tuli melkoisesti myös käyttämästämme juustosta (mustaleimainen emmental). Siispä toisen oton teimme vähemmällä suolalla ja juustolla. Laitoimme myös seokseen paprikan sijasta muskottia, ja tällä kertaa olimme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Tässä tuunattu ohje:

Perunarösti (2,5 annosta)

3-4 jauhoista perunaa

1 keskikokoinen sipuli

jauhettua muskottipähkinää

mustapippuria, suolaa

voita paistamiseen

pinnalle:

juustoraastetta

Raasta perunat ja sipuli. Sekoita joukkoon mausteet. Kuumenna paistinpannu ja sulata siinä voi. Painele perunasipuliseos pannuun melko ohueksi kakuksi ja peitä kannella. Anna paistua kannen alla kunnes alapinta on saanut kauniin ruskean värin. Käännä sitten rösti kannen avulla - tässä välissä pannuun voi lisätä hieman rasvaa. Sirota käännetyn röstin pinnalle juustoraaste ja peitä taas kannella. Paista kunnes toinenkin puoli on saanut väriä ja tarjoa heti.

Raakaa ruokaa

Hesarissa oli jo aikaisemmin keväällä juttu raakaruuasta. En usko että ikinä alan valmistaa raakapuuroja saati että siirtyisin kokonaan raakaravintoon, mutta tämä Outi Rinteen "raaka pasta primavera" vaikutti houkuttelevalta, vaikkei sillä minusta pastan kanssa mitään tekemistä olekaan.

Tein annoksesta kerralla noin puolet. Omaan makuuni  valkosipulia saisi olla vähemmän, nyt sen maku oli minusta turhan hallitseva. Primavera vaikuttaa ihanteelliselta vaikkapa kesäiselle lounaalle.

Macadamia-kastiketta tein täyden määrän, se tuntuu säilyvän jääkaapissa suljetussa purkissa muutaman päivän. Se muuten sopi mainiosti myös pinjansiemenillä ja mintulla maustetun couscousin kanssa.

Raaka pasta primavera (puolikas annos)

1 keskikokoinen kesäkurpitsa

2 porkkanaa

1 kevätsipuli

2,5 dl tuoreita herneitä

1 valkosipulinkynsi puristettuna
puolikkaan sitruunan mehu

0,5 - 1 tl juoksevaa hunajaa

1,5 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä

ripaus hienoa merisuolaa

mustapippuria myllystä

kastike (koko annos):

1,25 dl macadamiapähkinöitä (liota yön yli runsaassa vedessä)

2,5 dl vettä

1-2 tl sitruunamehua

1 tl juoksevaa hunajaa

0,5 tl suolaa

1 valkosipulinkynsi

mustapippuria

koristeeksi: tuoretta persiljaa tai basilikaa

Aloita laittamalla pähkinät edellisenä iltana likoamaan.

Suikaloi kesäkurpitsat ja kuoritut porkkanat pitkittäin perunankuorimaveitsellä tai juustohöylällä. Sekoita joukkoon sitruunamehu, suola, valkosipuli, hunaja ja mustapippuri. Anna marinoitua puoli tuntia. Kaada neste pois. 

Viipaloi kevätsipuli. Lisää se, oliiviöljy, sipuli ja herneet kesäkurpitsa-porkkanaseokseen ja jatka marinointia vielä toiset puoli tuntia. 

Tee sillä aikaa kastike: kaada liotetuista pähkinöistä vesi. Jauha pähkinät tehosekoittimessa hienoksi rouheeksi. Lisää sitten vähitellen vettä kunnes seos on kermamaista ja sileää. Lisää muut kastikkeen ainekset.

Kaada pähkinäkastike kesäkurpitsa-porkkanaseoksen joukkoon, koristele persiljalla tai basilikalla.

(koristeyrtit unohtuivat, niin kuin näkyy)